Jorma Nordlin

Osoittaako ratsastushallin romahdus insinööritaidon nykytilan?

Eräs ystäväni työskentelee koneinsinöörinä. Hän valmistui aikanaan teknisestä opistosta. Suunnittelutoimistoon, jossa hän työskentelee tulee alihankintatöitä, jotka ovat kelvottomia. Kuulema nuoremmat insinöörit eivät osaa kunnolla lujuuslaskentaa. Heidän suunnittelutöitä joutuu usein korjailemaan.

 

Onko näiden rakennusten romahtamisen taustalla heikko insinööritaito? Pitäisikö ammatikseen lujuuslaskentaa tekeviltä insinööreiltä edellyttää jonkinlainen näyttö osaamisestaan, esimerkiksi jonkinlaisen sertifikaatin suorittaminen.

 

YLE: Nyt puhuu suunnittelija: Suomessa yhä kolme hallia, jollaisista OTK varoittaa – täällä ne ovat

"Rakennusohjeita ei seurata, valvonta retuperällä."

 

Pitäisikö rakennuksille olla jonkinlainen käyttölupa? Rakennusta ei saisi käyttää, eikä siellä saisi oleskella ihmisiä, jos rakennuksella ei ole käyttölupaa.

 

Käyttölupa myönnettäisiin rakennuksen valmistumisen tai isomman remontin jälkeen, kun tarvittavat laadunvalvontaan liittyvät dokumentit olisi näytetty.

 

Siis rakennusksesta olisi sen eri rakentamisen vaiheisiin liittyvää laaduntarkastus dokumetaatiota, joka pitäisi näyttää ennen kuin luvan saisi.

 

Jos asiat eivät ole kunnossa, joutuisi tekemään korjaavia toimenpiteitä ja esittämään niistä laaduntarkastusdokumentaatiot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57066-hs-ministeri...

"40 vuoden yrittäjänurani aikana tuntipalkka on jäänyt niin alhaiseksi, että henkilökohtaisesti en ole syyllinen yhtään mihinkään, yrittäjä sanoo Iltalehdelle."

Siis heikko tulotaso vapauttaa kaikesta vastuustako?

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

"Onko näiden rakennusten romahtamisen taustalla heikko insinööritaito?"
Enpä usko. Kysymys lienee enemmänkin siitä, että tietyt kantavien rakenteiden huoltotoimenpiteet on jätetty suorittamatta. Tällaisilla julkisessa käytössä olevilla rakennuksilla pitäisi olla huolto-ohjelma kuten on esim. uusissa autoissa; mitä on tehtävä/tarkistettava ensimmäisen käyttövuoden jälkeen, viidennen, kymmenennen,jne. Vastuu huolto-ohjelman laadinnasta olisi rakennuksen pääsuunnittelijalla/myyjällä. Rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä olisi sitten valvoa, että ohjelman mukaiset toimenpiteet on suoritettu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Rakennuksen pitää lähtökohtaisesti olla sellainen, että se:

a) Kestää normaalia käyttöä suunnitellun käyttöiän
b) Kestää yhden rakenneosan vaurion ilman, että vaurio vaarantaa koko rakennuksen
c) Osan vaurioitumisen havaitseminen on mahdollista ilman rakenteiden purkamista niin, että osa voidaan korjata tai vaihtaa.

Suomessa on paljon halleja, jotka eivät täytä yhtään näistä vaatimuksista. Jos vastuu asiantilasta sälytetään rakennuksen käyttäjälle, se ei tilannetta miksikään muuta.

Toki käyttäjän kannattaa edellisestä riippumatta seurata rakennuksen kuntoa. Tätä varten on julkaistu erinomaisia oppaita, esim "puu- ja teräsrakenteisten hallien kuntotarkastusohje" joka on ladattavissa ympäristöministeriön sivuilta tai ostettavissa kirjana.

kati sinenmaa

Rakennukset tulee rakentaa kivestä. Niitä ei saa rapata, eikä päällystää laatoilla, vaan rakenne kivilohkareista, jolloin niiden käyttöikä on tuhansia vuosia ja senkin jälkeen ne pysyvät antiikkina tuhansia vuosia.

Tiedoksi vaan kaiken maailman insseille, että me asumme kiviplaneetalla, ja tuosta sujahtelee valtavia kivenmuhkuroita vähän väliä ohi. Vetäkää siitä.

kati sinenmaa

Että mitäh?
Kyllä jopa teräksen tulee kestää kantavana rakenteena pintaruosteesta huolimatta -satoja vuosia-, enkä oikein tiedä, mikä muu saisi aikaan kantavan rautarakenteen rapistumisen kuin ruoste, mutta ei voi olla niin, että se tapahtuu muutamassa vuodessa. Väsymistähän tapahtuu vain silloin, kun suunnittelija kärsii anorexiasta.

Jos talo tehdään tahallaan kestämään vain tietyn ajan, kuten esimerkiksi 10 vuotta, niin silloin sille pitää toleranssin vuoksi määrätä käyttöajaksi vain kuusi vuotta.

Minua huolettaa kovasti se, että luolarakentamisessa on menty suuruuden hulluutteen; kuvitellaan, että kyllä se luolan katto kestää, vaikka tekisimme siitä kaksi kertaa suuremman kuin edellinen; nimittäin Helsingin Metron uudemmat metrojen asemahallit ovat liian suuria. Niissä insinöörit taas täysin tahallaan kilpailevat siitä, kuka heistä pääsee lähimmäksi turvarajaa.

Aivan kuten on käynyt näissä siltajutuissa (Tacoma, Turun myllysilta) ja näissä teräsrunkorakenteissa. Insinöörit ovat suurelta osin anorektikoita; he luulevat, että vain ohut ja laiha rakenne on kaunista.

Vastaavasti insinöörit pyrkivät koko ajan rakentamaan yhä suurempia maanalaisia tiloja luottaen siihen, että koska edellinenkään luola ei ole sortunut, niin miten muka....

Katsokaa antiikin kivisiltoja, miten kauniita ne ovat, eikä niille ole tarvinnut tehdä yhtään mitään peruskorjauksia satoihin vuosiin. Katsokaa Suomenkin vanhoja kivisiltoja, miten kauniita niiden massiivit ovat?

Mike Amory

Totta joka sana. Itse luulen, että kun laskentamallit ovat kehittyneet, niin niihin luotetaan aivan liikaa. Insinööreiltä katoaa perstuntuma rakenteiden mitoitukseen.

Riippusiltojen mitoitusta käytetään usein esimerkkinä tästä. Pyritään tekemään yhä kevyempiä ja sirompia siltoja, kunnes yksi silta romahtaa ja mitoitusarvot palaavat ainakin hetkeksi järkevämmälle tasolle.

kati sinenmaa

Tää kuuluu samaan sarjaan hometalojen, myllysiltojen, talvivaarojen, eduskuntatalojen, metrotunneleiden vesivuotojen ja, ratsastushallien, vesitornien ja ydinvoimaloiden kaa.

Eduskuntatalon korjaushinta nousee 100miljoonasta 300 miljoonaan.
Hmmm... Mikäs muu se olikaan tässä lähiaikoina, jonka korjaushinta samalla nousi viisinkertaiseksi?
Musiikkitalokin taisi nousta tuplahintaan.
No onneksi hometalot tulevat Suomelle vain satakertaa kalliimmiksi kuin käsityönä tehdyt sata vuotta vanhat kivitalot, joiden ulkopintojakaan ei ole koskaan tarvinnut rapata. Toisin kuin erään AA-Jumalan marmoritalot.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

Insinööritaito on yksi asia, josta voidaan toki käydä debattia. On kuitenkin toinen asia, josta ei sitä tarvitse käydä: Rakentamisen valvonta on ala-arvoista. Kuntien rakennusvalvonta luottaa ns. pääsuunnittelijaan kuin ukkoylijumalaan ja sen varjolla jää urakoitsija ja lukuisat aliurakoitsijat todella heikolle valvonnalle. Esimerkiksi tuntemillani omakotityömailla on käyty tarkastuskäynnillä enintään kolme kertaa: Monttuvaiheessa, muuttovaiheessa ja lopputarkastuksen yhteydessä. Miten valvova viranomainen voi tällä tarkastusmäärällä tietää yhtikäs mitään kyseisten kohteiden tosiasiallisesta rakennustavasta, vaikka suunnittelija olisikin tehnyt täysin virheettömät suunnitelmat?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Minä arvelen (en toimi rakennusalalla), että kyseessä on ennemmin rakennusvalvonnan, viranomaisten rappio. Toinen taho on toteuttava, rakennukset pystyttävän liiketoiminnan, urakoinnin rappio. Äskettäin tapahtunut viittaa tähän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset