*

Jorma Nordlin

Tuhoaako Suomi tulevaisuutensa?

Asiantuntijat ovat antaneet murskaavan kirjallisen arvion koulujärjestelmästämme. Sipilän hallitus koulutusleikkauksillaan yritystukileikkausten sijaan haluaa ulosmitata yhteiskunnasta mahdollisimman nopean hyödyn. Minkälaiseen tulevaisuuden osaamiseen perustuu tulevien vanhusten ja lasten sosiaaliturva ja toimeentulo? Niihin tarvittavat verovarat pitäisi saada kerättyä heidän työstä, jotka lähtevät huonommin eväin jatko-opiskeluun ja työmarkkinoille.

Peruskoulun kultakausi päättyi 90-luvun lamaan. Sen jälkeen maan kaikki hallitukset ovat hiljalleen murentaneet suomalaista koulujärjestelmää. Tilanteen järjettömyyttä kuvaa parhaiten se esimerkki, miten Suomella on varaa tukea lähes puolen miljardin euron yritystuilla Keskoa ja samaan aikaan hallitus romuttaa koulujärjestelmän rahojen puutteessa. Suomalaisella peruskoululla ei ole ilmeisesti niin hyviä lobbareita, kuin vähittäiskaupalla.

"Professori Erno Lehtisen mielestä PISA-tulosten laskua huolestuttavampi kehitys on ollut suorituserojen kasvu ja erityisesti oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutuksen nopea lisääntyminen.

"Asiantuntijoiden karu arvio paljastaa: Näin Suomi on murskannut koulujärjestelmänsä  https://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Teemme yli 40 prosenttia vuoden työajasta käytännössä taksvärkkiä valtiolle, eikä edes sillä työmäärällä kyetä pitämään yllä sellaista koulutusjärjestelmän tasoa, joka takaisi kansalle hyvät menestymisen eväät tulevaisuuteen. Käytännössä tuhoamme hitaasti verotuottojen perustaa ja siten myös sosiaaliturvaamme.

Vai aikooko maan hallitus luoda yhteiskunnan, jossa vain hyvin pieni huippuosaajien joukko tuottaa sen verotulon, josta sitten maksetaan perustuloa suurimmalle osasta kansaa, joilla on heikko koulutus- ja osaamistaso? Sellainen tuskin on toimiva ratkaisu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jollain tavalla huvittavaa on jutussa näkyvä jonkinlainen sosiaalinen "white flight" -ilmiö, jonka olemassaoloa hyvä ihminen ei millään voi myöntää.

Järjestelmän kokonaisuutena voidaan hyvin antaa romahtaa, kunhan oma LiisaJalmari käy koulunsa tarkkaan valikoituneessa porukassa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Solakivelle. Pitää olla erikoiset silmälasit päässä, jos jutusta löytää tuollaisen näkökulman. Kyllä kirjoituksen selkeä snaoma on, että kaikkien pitäisi saada hyvää koulutusta taustasta riippumatta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ollila on hyvä ja kertoo paremman termin kuvaamaan ilmiötä, jota jutussa kuvataan mm seuraavasti:

"Ensinnäkin erilaisten erikoisluokkien (esim. musiikki, kielet, matematiikka), oppilasvalinnoissa on painotettu oppilaiden aikaisempaa suoritustasoa ja testejä.
Lehtinen arvelee, että erikoisluokille valikoituu oppilaita ennen kaikkea ylemmän sosioekonomisen aseman perheistä."

"Perinteiset suuret syrjäseudut ovat pääsääntöisesti Itä- ja Pohjois-Suomi. Huono-osaisuus, heikot oppimistulokset ja suuret sukupuolten väliset osaamiserot ovat jumiutuneet näille seuduille.

- Uusi huono-osaisuus puolestaan paikantuu kaupunkiseutujen heikkeneville alueille. Esimerkiksi Helsingissä koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu, Bernelius kirjoittaa.

Hänen mukaansa hyväosaiset perheet hakeutuvat pois ongelmallisiksi leimautuneista naapurustoista ja kouluista.

- Muuttoliike eriyttää naapurustoja, ja toisaalta vapaa kouluvalinta muuhun kuin omaan lähikouluun voi kiihdyttää koulujen välistä eriytymistä."

Kirjoituksen sanoma on, että juhlapuheissa kaikkien pitäisi saada hyvää koulutusta taustasta riippumatta, käytännössä ne jotka kykenevät, eristäytyvät parhaan kykynsä mukaan "heikommasta aineksesta" joko erikoisluokkien tai asuinpaikan valinnan kautta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Karu kuvaus koulujärjestelmän lähihistoriasta ja nykytilasta:

"1990-luvun alun lamavuosiin päättyi jakso, jossa kaikille ilmainen peruskoulu tarjosi oppilaille laadukkaan opetukset, ajantasaiset oppimateriaalit ja kattavasti tarvittavat tukipalvelut. Hellströmin mukaan laman jälkeen Suomi yhtenä ainoista maailman maista alkoi lomauttaa opettajia ja jättää muun muassa sijaisopettajat palkkaamatta. Suomalaiset koulut alkoivat kierrättää oppikirjoja resuiksi saakka.

- Jopa käsipyyhkeistä pihdattiin.

2000-luvulla säädöksiin kirjattiin oppilaille oikeuksia muun muassa eriasteiseen tukeen, mutta tarvittavaa lisärahoitusta ei saatu.

- Vastareaktiona hallinto on velvoittanut opettajia laatimaan yksityiskohtaisia tuen asiakirjoja, joiden huolellinen tekeminen on syömässä loputkin erityisopettajien aikaresurssit ja voimavarat. Erilainen asiakirjatyö on saavuttanut ”dokumentointi-idiotismin” asteen, Hellström arvioi."

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nykyinen peruskoulujärjestelmä on käytännössä tilanteessa, jossa koululaisten ottamat näkkileivätkin lasketaan. Esimerkiksi Helsingissä saa ottaa vain kaksi näkkileipää ruokatunnilla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuo nyt on kokonaisuudessa melkoinen lillukanvarsi, ja voin hyvin keksiä muitakin syitä, miksi näkkileipien määrää rajoitetaan. Ilman minkäänlaista kontrollia kun näkkileipää löytyisi paalikaupalla roskiksesta ruokatunnin jälkeen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #5

Se vain kuvaa tilanteen huvittavuutta. Noin ei tapahtunut ennenkään miten tilannetta kuvaat, kun ei ollut näin tiukkaa leikkauslinjaa kouluissa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä voin lähettää näkkileipäpaketin, jos se siitä jää kiinni. Tosin vahva epäilys on, että syyt ovat muualla. Ehkäpä juuri siinä Ruotsin esimerkin mukaisessa "oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutuksen nopeassa lisääntymisessä".

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kouluhallitus on kiistänyt kaikki epäilyt koululaitoksen tason laskusta. Nyt kuitenkin rivit ovat ruvenneet rakoilemaan erikoisesti opettajien joukossa, jotka ovat olleet kiltisti hiljaa tähän asti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset