Jorma Nordlin

Valtion on turvattava liittoon kuulumattomien työnteko

Ammattiliitot vaativat liittoon kuulumattomia osallistumaan lakkoon. Se on vastoin perustuslakia. Perustuslaki turvaa oikeuden työhön, jota ammattiliittoon kuulumaton ei ole jäsenyyteen liittyvin sitoumuksin kaventanut itseltään. Yhteiskunnalla on velvollisuus turvata heidän oikeudet työhön työtaistelutilanteissa. Samat perusoikeudet, turvaavat liittojen toimintaa yhdistyksinä (ihmisiä koskeva kokoontumis- ja yhdistymisvapaus).

Siinä olisi ristiriitainen tilanne, jos toisten oikeuksien turvaaminen perustuslailla kaventaisi toisten perustuslaissa säädettyjä oikeuksia. Työtaistelut eivät näin kuulu liittoon kuulumattomille. Heidän oikeus olla osallistumatta lakkoon on perustuslaissa turvattu.

"Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta."

Ei voi olla mitenkään rikkuri, jos ei kuulu ammattiliittoon, koska silloin ei riko mitään sääntöjä, koska ei ole sitoutunut jäsenyyden myötä niitä noudattamaan.

Lisätty

Näin se ei voi mennä ilman asiaan kuuluvaa lakia: "Koska nämä saavutettavat edut koskevat teitäkin, niin nyt sitten velvoitamme, että tässä kohtaa teidän perusoikeuksia kavennetaan".

 

"Ay-liikkeessä kovaa lakkopeliä: Rikkuri joutuu selittämään työntekoaan – kuuluu Teollisuusliittoon tai ei"  https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240593-ay-liikkeessa-kovaa-lakkopelia-rikkuri-joutuu-selittamaan-tyontekoaan-kuuluu-liittoon

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ammattiliitoilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia liittoon kuulumattomien osallistumista lakkoon.

Suomi on nykyään ihan eritasoinen oikeusvaltio, kuin suomalaisen AY-toiminnan alkuaikoina.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Liittoon kuulumattomat saavat myös saman työehtosopimuksen, lomat ja muut asiat, jotka ammattiliitot ovat neuvotelleet. On eri asia onko tällaisista yhden päivän lakoista kauheasti hyötyä, mutta kyllä saman tessin alaisia voidaan kehoittaa osallistumaan. Meillä ainakin lakko on vapaaehtoinen ja siihen saa osallistua kuului liittoon tai ei.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ymmärrän tämän puolen asiasta. Mutta perusoikeudet menevät tämän edelle.

Ajatellaampa tilanne, jossa liittojen jäsenmäärä pienenisi rajusti. Sitten hyvin pieni järjestäytynyt ryhmä toteaisi työpaikalla paljon suuremmalle joukolle, jotka eivät ole amnattiliitossa, että teidän työnteko ei käy, koska nyt on lakko.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Olisi myös kohtuullista, että liittoon kuulumattomat jättäisivät ottamatta ne edut jotka liitot ovat vuosikymmenien aikana jäsenilleen saaneet, joskus jopa lakon kautta, kuten kesälomarahat, arkipyhäkorvaukset, sairausajan palkka, pekkaset ja paljon muuta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Minusta tämä pitäisi säätää laissa, että liittoon kuulumattattomat eivät kuuluisi samojen sopimusten piiriin. Ammattiliittojen pitäisi siihen vaikuttaa.

Siinä olen samaa mieltä, ettei pitäisi saada samoja etuja.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Juuri näin, ei samoja etuja. Liittoon kuulumattomat saisivat neuvotella omista eduistaan. Saattaisivat saada jopa parempaa palkkaa, kun työnantajan ei tarvitsisi pelätä lakkoilua. Tai sitten tekisivät töitä halvemmalla ja saisivat töitä kun kalliimmat liittolaiset joutuisivat olemaan työttöminä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Työehtosopimusten yleissitovuus aiheuttaa sen, että niitä noudatetaan muihinkin kuin liiton jäseniin. SAK vastustaa yleissitovuuden poistoa. Tosin, jos tarkkaan katsottaisiin yleissitovuuden edellytyksiä, niin moni sopimus ei olisi yleissitova. SAK:n jäsentenmäärä on niin pieni, ettei se riitä yleissitovuuteen.

Vuonna 2001 säädetty työsopimuslaki antoi mahdollisuuden kahdelle järjestäytyneelle työntekijälle kaapata valta työntekijöiden edustajana. Toinen äänestettiin luottamusmieheksi. Vaikka muita työntekijöitä olisi 20, niin heillä ei ole valtaa pätevästi sopia työehdoista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Millä ihmeen logiikalla voisi olla velvoitettu osallistumaan poliittiseen mielenilmaukseen, vaikka hyötyisi kuinka paljon tuon mielenilmaisun järjestäjän neuvottelemista sopimuksista. Aivan sairas ajatuskin. Pitäisikö liiton saada päättää myös alansa työntekijöiden äänestyskäyttäytymisestä, poliittisten mielenilmaisujen lisäksi?

Juha Hämäläinen

Mikään laki ei estä töihin menoa, jollei lakkoon osallistu. Ammattiliitot eivät ole siis este.

On toinen juttu kokonaan kannattaako töihin mennä tai sinne laskea, jos toiminta seisoo lakon takia eli muiden poissaolo estää työn jatkamisen käytännöllisistä syistä.

Mutta ongelmahan teoreettinen. Suomessa lakot ovat niin lyhyitä, ettei ansionmenetys ketään heilauta. Jos heilauttaa niin syytä vaihtaa hommia parempiin, jollei talous kestä pientä mitätöntä notkahdusta tuloissa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei se aivan teoreettinen ole. Nyt tällä hetkellä on ollut pitkään se tilanne, jolloin yleensä lakot ovat lyhyitä. Mutta se voi muuttua.

Ay-toiminta ei tule loppumaan, vaikka jäsenmäärät pienenevät. Ne kasvavat tilanteen huonontuessa merkittävästi.

Juha Hämäläinen

Niin voi olla. Mutta toki etujen ajaminen joukkona on ainut keino saada parannuksia nykyään. Saksassa asia on hoidettu niin, että pientä suurempien yritysten johdossa on työntekijöiden edustajia ja heillä on todellista valtaa firmoissa.

Ristiriidoista pääosa tapellaan näkymättömissä ilman lakkoja. Tällä on saatettu kapitalismiin hieman kontrollia. Olen vuosia Saksassa töitä tehdessä seurannut tämän systeemin hienoa toimivuutta. Yritysdemokratia johdonkin tasolla ei ole Saksan taloutta romuttanut, päinvastoin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tässä on oikeasti kysymyksessä yksilön perusoikeus, jota järjestövalta nyt polkee.

Juha Hämäläinen

Ymmärrän, mutta eikö koko yhteiskunta toimi näin. Enemmistön etu polkee vähemmistöä kaikessa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Asioista saadaan enemmistön etuja säätämällä niin, että ne koskevat kaikkia. Jos päätetään, että ei noudateta vaikka perustuslain perusoikeuksista tiettyä kohtaa, koska kyse on enemmistön edusta, niin vastaavasti sitten voisi myöhemmin joku riittävän vahva taho vain kävellä yhdistymis- ja kokoontumisvapaudenkin yli.

Pitäisi tarkentaa lainsäädäntöä ja pyrkiä tilanteeseen, jossa ei tällaisia ongelmia syntyisi, jossa muodostuu yhteiskunnassa isoille toimijoille käytäntöjä, joissa noudatellaan valikoiden perustuslain perusoikeuksia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Näin se ei voi mennä ilman asiaan kuuluvaa lakia: "Koska nämä saavutettavat edut koskevat teitäkin, niin nyt sitten velvoitamme, että tässä kohtaa teidän perusoikeuksia kavennetaan".

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Liittoon kuulumattomien pakkolakko on epäoleellisuus. Oleellista olisi, että valtio antaisi työttömille töitä, kuten oli presidentti Kekkosen aikaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Juuri näin. Työttömyyden hoitoon käytettävät rahat pitäisi käyttää erilaisiin yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää hyödyttäviin työllisyystöihin. Työttömistä löytyy varmasti pätevää työvoimaa. Valitettavasti elinkeinoelämä vastustaa näitä vetoamalla kilpailulainsäädäntöön ja "kilpailun vääristymiseen".

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei ole epäoleellista jos katsoo asiaa perustuslain perusoikeuksien kannalta, kyse on siitä noudatetaanko niitä valikoiden vaiko ei ja millä perusteella. Kysymys on yleisestä lain noudattamisen moraalista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset