Vuokrasääntely on hyvä keino kun markkinat eivät toimi
Markkinoiden korjausvaikutusta on odoteltu jo vuosia. Asuntomarkkinoilla ei ole sellaista kykyä, koska niiden toimintaa ohjaavat liikaa sellaiset tahot, jotka hyötyvät tilanteesta. Sääntely on tällaisessa tilanteessa erittäin hyvä keino. Sillä rajoitetaan toimimattomista markkinoista syntyviä vahinkoja ja lisätään painetta tilanteen korjaamiseksi. Meillä ei ole vapaita asuntomarkkinoita. Vapautumista on odoteltu vuosia ja jos ei oteta hintasääntelyä, esimerkiksi vuokrasääntelyä käyttöön, ei nykyisestä tilanteesta hyötyjillä ole mitään kannustetta tavoitella vapaita markkinoita. Vuokrasääntely voisi olla sellainen keino, joka sitten purettaisiin eräänlaisella "yhteiskuntasopimuksella". Hintasääntely pitäisi olla laajemminkin keinovalikoimassa. Se on hyvä tilapäinen keino, jolla on hyvä kannustevaikutus.
Lisätty (10.4.2018)
Kehittelin tähän sopivan käsitteen.
Markkinatalouden ketterä hintasääntely, jota käytetään tarvittaessa tilanteissa, joissa markkinat eivät itse kykene markkinoiden toimintaan vaikuttavia ongelmia korjaamaan.
Ketteryys tarkoittaa sääntelyn tilapäistä käyttöä ja uudenlaista innovatiivista käyttötapaa, jossa pyritään kannustevaikutusten opitmaaliseen käyttöön ja haittavaikutusten minimoimiseen sille tasolle, jossa kannustevaikutukset ovat riittävän tehokkaita. Ketteryys-sana on tähän lainattu IT-maailmasta, jossa se on alunperin käytetty ketterissä järjestelmäkehitysprosesseissa.
Hintasääntely nähdään tässä vain välineenä ilman ideologista painolastia, jolla on arvoa niin kauan kun se on käyttökelpoinen ongelman ratkaisussa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)
Tuosta olen eri mieltä. Vuokrasäännöstelyä on harjoitettu ja kokeiltu pitkään menneinä vuosikymmeninä. Ja siitä on seurannut mustat markkinat, asuntojen vuokraus "palveluita" vastaan, vuokra-asuntojen katoaminen markkinoilta ja niin edelleen.
Vuokra-asuntotilanne ja saatavushan on nyt olennaisesti parempi kuin 70-80 -luvuilla, jolloin sellaisen saaminen Etelä-Suomessa oli kuin lottovoitto.
Tehokkainta olisi lakkauttaa asumistuki ja toimeentulotuen asumiskustannusten korvaaminen kaupungeissa. Sillä olisi suora vaikutus kysyntään sekä yleiseen vuokratasoon.
Hintasääntelyllä rajoitetaan tarjontaa, joka tuskin on kovin hyvä ratkaisu.
Hintasäännöstely aiheuttaa hyvinvointitappion sillä se vähentää asuntojen tarjontaa. Asumisen tukien leikkaaminen ei aiheuta hyvinvointitappiota. Niillä on vissi ero. On vaikea ymmärtää miksi ehdotat hintasääntelyä kun tarjolla olisi oikea toimivakin vaihtoehto.
Käytännössä pienituloisilla, joilla on oikeus perustoimentuloon on käytössä asumiskustannusten hintasäännöstely.
Asumiskustannuksista huomioidaan paikkakuntakohtaisen hintatason mukainen nettovuokra, perustoimentulo laskelmissa.
Omalla paikkakunnallani nettovuokra yksin asuvalla on 550e/kk sen ylittävää osuutta ei huomioida.
Asumistuki huomioidaan tulona perustoimentulossa.
Esim. Kokonaisvuokran ollessa 680e/kk, hyväksytään perustoimentulossa asumiskustannukseksi 550e/kk. Mikäli asukas saa asumistukea 100e/kk vähennetään tämä 100e 550e ja laskennallisesti hyväksyttäväksi asumiskustannukseksi jää 450e/kk joka hyväksytään asumiskustannusten menoksi perutoimentulo laskelmassa.
Todellisuudessa asukas maksaa vuokraa itse 580e/kk eli 130e/kk enemmän mikä huomioidaan perustoimentulo laskelmissa.
Tämä on käytännössä hintasäännöstelyä, joka koskee vain pienituloisia.
Tästä onkin kehittynyt mielenkiintoinen tilanne, täällä meillä. Kunnan omistaman vuokra-asunto yhtiön asuntoja on yhä enemmän vapaina, kuin aikaisemmin, niihin ei edes ole jonoa tällähetkellä, saa jopa valita kaupungin osan mistä asunnon haluaa.
Yksityiset tarjoavat vuokra-asuntoja edullisempaan neliövuokrahintaan kuin kunnan omistama vuokra-asunto yhtiö.
Mitä mielestäsi hintasäännöstely edesauttaa?
Ei ainakaan vuokra-asunnon saatavuutta. Ne katoavat kokonaan markkinoilta hintasäännöstelyn tuloksena ajan mittaan. Se on jo koettu ja oppirahat on maksettu. Hintasäännöstely saattaa olla mieluisaa sellaisille, joilla jo on kotinaan suuren kiinteistöyhtiön vuokra-asunto, kaupungin asunto t.m.s., mutta asunnon etsijälle se on painajainen. Kun ei rahallakaan saa.
Jos ajatellaan nuorten parien elämää, niin tärkeintä on turvata mahdollisuus löytää yhteinen katto pään päälle. Nythän kiristetään vielä lainaehtojakin oman asunnon ostamiseksi. Vapaat markkinat toimivat siten, että vuokrien neliöhinnat nousevat siellä, missä on enemmän kysyntää ja alenevat siellä missä on asuntoja tyhjillään. Ja vaikka sanotkin, ettei Suomessa nyt ole vapaita asuntomarkkinoita, niin kyllä tämä lainalaisuus on hyvin selvästi olemassa ja havaittavissa. Vuokra-asuntoja on suuressa osassa Suomea jopa tyhjillään.
Kysynnän ja tarjonnan laki on lahjomaton. Sille ei mahda mitään. Asuntoa tarvitsevan kannalta ainoa keino, joka auttaa, on asuntojen määrän lisääminen siellä, minne muuttovoitto kohdistuu. Ei muuta.
En edelleenkään ymmärrä mikä on se ongelma, jonka haluat korjata. Mistä pitäisi neuvotella?
Nykyiset vuokramarkkinat toimivat historiallisesti katsoen tällä hetkellä hyvin Suomessa. Suurin epäkohta vuokratason kannalta on juuri tuo toisen kommentoijan mainitsema tukiviidakko, joka valuu vuokraajan taskuun. Elämässä täytyy kaikesta aina maksaa täysi hinta.
Markkinataloudessa ja vapaassa kilpailussa kaikki ovat samalla viivalla, saatavuutta eivät määrää suhteet tai muut avut, vaan raha. Tietysti markkinoiden ulkopuolella pitää varsinkin Suomen kaltaisen ilmaston omaavassa maassa olla sosiaalistakin asuntotarjontaa esimerkiksi kuntien toimesta, jotta pystytään välttämään varsinaista asunnottomuutta.
Mutta keitä ovat "tilanteesta hyötyjät" ja mikä on se "tilanne"? Olet ilmiselvästi kirjoittanut tämän blogin olettaen, että jokainen lukija mieltää jonkin sellaisen perusongelman, jonka pohjalta olet lähtenyt aatoksissasi liikkeelle.
Mikään sääntely ei ole normaalia kaupankäyntiä, vaan niukkuuden tasaamista.
Esim. Savonlinnassa on satoja tyhjiä vuokra-asuntoja.
Vuokratuen loputtua niille tulisi taas kysyntää.
Hintasäännöstely on "hyvä keino" asuntomarkkinoiden kuoloniskuksi. En lainkaan ymmärrä mitä sillä ajat takaa. Mitä parempi tuotto vuokra-asunnon tarjoamisesta tulee sitä houkuttelevampaa sellaista asuntoa on tarjota siten, että sopimus syntyy. Ja kun tarjoajia hyvän tuoton odotuksessa tulee lisää, niin hintakilpailu asettaa hinnat "markkinatasolle".
Ei ole olemassa mitään "lakkoneuvotteluosapuolta". Vuokran tarjoajat ovat heterogeeninen ryhmä, valtava määrä aivan erilaisia yksittäisiä ihmisiä, yhtiöitä ja toimijoita.
Ainoa keino asunnon saatavuuden ja hintatason kurissa pitämiseksi on asuntojen rakentaminen sinne, jossa kysyntä eniten kasvaa. Ehkäpä siis fundamentaalisesti ajatellen ainoa neuvottelupartneri pöydän toisella puolella olisi esimerkiksi Helsingin kaupunki, jota hiillostettaisiin tehokkaampaan kaavoitukseen.
Joka tapauksessa asunnon vuokraaminen on tänä päivänä huomattavasti helpompaa kuin se oli 70-80 -luvuilla vuokrasäännöstelyn aikana. Silloin se alkoi lopulta olla likipitäen mahdotonta esimerkiksi Helsingissä.
Säännöstelystä oli pakko luopua ja kun päälle tuli vielä 90-luvun lama, niin se vireytti kummasti tarjontaa kohtuullisin hinnoin. Asuntotilanne on kuitenkin tänä päivänäkin Suomessa poikkeuksellisen hyvä verrattuna "historiaan". Siitä huolimatta, että väkimäärä on kasvanut yli kymmenellä prosentilla niistä säännöstelyajoista.
If it isn´t broken, don´t fix it!
On hyvin ymmärrettävää, että tarjonta laahaa perässä asuntomarkkinoiden kohdalla siellä, missä kysyntä voimakkaasti kasvaa. Kyseessä on tuote, jonka valmistaminen on pitkäkestoista ja monen mutkan takana. Asialle ei voi mitään. Muualla Suomessa onkin sitten myös vuokra-asuntoja tyhjillään ja vuokralaisia on vaikea saada.
Mutta suhteellisuuden tajun vuoksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi Tokiossa tai Manhattanilla ovat vuokrien neliöhinnat moninkertaiset Helsinkiin verrattuna. Maissa, joissa ei perinteisesti ole ollut kovinkaan paljon muuttohalukkuutta, vaan ihmiset asustelevat omilla kotikonnuillaan koko elämänsä, vuokratasot ovat yleensä vakaita. Saksa on tästä hyvä esimerkki.
Joo, ihan ahdistaa ajatella 80-luvun toimimattomia vuokra-asuntomarkkinoita. Nykyään kaupunkien nihkeä kaavoitus aiheuttaa samanlaista ahdistusta tonttimaata tarvitsevalla, eli ongelmien juurisyy löytyy kaavoituksesta. Yleensä vapaa markkinatalous on paras ratkaisu kysynnästä ja tarjonnasta johtuviin ongelmiin.
Toteat vain että vuokrat nousevat ja lopetat ajattelun siihen. Juurisyy on siinä että asuntojen kysyntä tietyillä alueilla on merkittävästi korkeampaa kuin niiden tarjonta. Vuokrasäätely johtaa väistämättä tarjonnan vähenemiseen entisestään ja entistä harvempi saa asunnon haluamaltaan alueelta.
Asumiseen liittyvien tukien karsiminen vähentää luonnotonta kysyntää. Tämä puolestaan laskee vuokria. Meillä on tässä helppo ja toimiva keino kun sinä taas esität typerää ja toimimatonta keinoa. Toki muitakin keinoja on olemassa, esimerkiksi tonttimaan hinnan korotus ja rakennusmääräysten sekä kaavojen höllentäminen johtaa maan tehokkaampaan käyttöön: rakennetaan tiiviimmin ja korkeammalle.
Kommentoi 33 kommenttia