Jorma Nordlin

Vuokrasääntely on hyvä keino kun markkinat eivät toimi

Markkinoiden korjausvaikutusta on odoteltu jo vuosia. Asuntomarkkinoilla ei ole sellaista kykyä, koska niiden toimintaa ohjaavat liikaa sellaiset tahot, jotka hyötyvät tilanteesta. Sääntely on tällaisessa tilanteessa erittäin hyvä keino. Sillä rajoitetaan toimimattomista markkinoista syntyviä vahinkoja ja lisätään painetta tilanteen korjaamiseksi. Meillä ei ole vapaita asuntomarkkinoita. Vapautumista on odoteltu vuosia ja jos ei oteta hintasääntelyä, esimerkiksi vuokrasääntelyä käyttöön, ei nykyisestä tilanteesta hyötyjillä ole mitään kannustetta tavoitella vapaita markkinoita. Vuokrasääntely voisi olla sellainen keino, joka sitten purettaisiin eräänlaisella "yhteiskuntasopimuksella". Hintasääntely pitäisi olla laajemminkin keinovalikoimassa. Se on hyvä tilapäinen keino, jolla on hyvä kannustevaikutus.

 

Lisätty (10.4.2018)

 

Kehittelin tähän sopivan käsitteen.

Markkinatalouden ketterä hintasääntely, jota käytetään tarvittaessa tilanteissa, joissa markkinat eivät itse kykene markkinoiden toimintaan vaikuttavia ongelmia korjaamaan.

Ketteryys tarkoittaa sääntelyn tilapäistä käyttöä ja uudenlaista innovatiivista käyttötapaa, jossa pyritään kannustevaikutusten opitmaaliseen käyttöön ja  haittavaikutusten minimoimiseen sille tasolle, jossa kannustevaikutukset ovat riittävän tehokkaita. Ketteryys-sana on tähän lainattu IT-maailmasta, jossa se on alunperin käytetty ketterissä järjestelmäkehitysprosesseissa.

 

Hintasääntely nähdään tässä vain välineenä ilman ideologista painolastia, jolla on arvoa niin kauan kun se on käyttökelpoinen ongelman ratkaisussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuosta olen eri mieltä. Vuokrasäännöstelyä on harjoitettu ja kokeiltu pitkään menneinä vuosikymmeninä. Ja siitä on seurannut mustat markkinat, asuntojen vuokraus "palveluita" vastaan, vuokra-asuntojen katoaminen markkinoilta ja niin edelleen.

Vuokra-asuntotilanne ja saatavushan on nyt olennaisesti parempi kuin 70-80 -luvuilla, jolloin sellaisen saaminen Etelä-Suomessa oli kuin lottovoitto.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Täydellisiä keinoja ei ole olemassakaan se täytyy hyväksyä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa käytössä näyttää olevan vain kaksi vaihtoehtoa, joko hintasäönnöstely, tai ei mitään keinoa. Siitä syystä on tässä hirressä roikuttu jo ainakin kaksikymmentä vuotta.

Siinä näyttää olevan ne valittavat vaihtoehdot.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Pimeillä vuokra-asuntomarkkinoilla vuokranantaja on nyky-yhteiskunnassa heikommalla kuin vuokralainen, jos tiukka paikka tulee. Tämä on hyvä kaikkien ymmärtää.

Asunnon omistaja tekee ymmärtämättömyyttään pahan virheen jos vuokraa asuntonsa pimeästi. Siinä ajautuu vääränlaiseen luottamussuhteeseen vuokralaisen kanssa ja varmasti tulee huoli siitä mitä käy, jos vuokralaisen kanssa tulee ongelmia. Esimerkiksi vuokrasääntelytilanteessa mahdollisesti pimeillä markkinoilla vuokratusta asunnosta ei omistaja voi maksaa veroja, tai jää kiinni.

Tulorekisteri on tulossa ja verottaja ottaa kokoajan uusia keinoja käyttöönsä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hintasääntely markkinatalouden kannustavana elementtinä toimisi niin, että sen purkamisen ehtona olisi, että ne tahot jotka vaikuttavat asioihin kokoontuvat yhdessä sopimaan ja toteuttamaan ratkaisuja. Siitä alkaisi hintasääntelyn purkaminen. Kannattaisiko purkaminen tehdä asteittain?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tehokkainta olisi lakkauttaa asumistuki ja toimeentulotuen asumiskustannusten korvaaminen kaupungeissa. Sillä olisi suora vaikutus kysyntään sekä yleiseen vuokratasoon.

Hintasääntelyllä rajoitetaan tarjontaa, joka tuskin on kovin hyvä ratkaisu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kuvaat ratkaisuja joiden osalta ollaan käytännössä oltu jo vuosikymmenet tilanteessa, jossa niiden mahdollistuminen olisi edellyttänyt hintasäännöstelyuhkan luomaan poliittista painetta.

Suomalainen demokraattinen järjestelmä on eturyhmien lobbarijärjestelmä, jossa ei kovin vahvasti nyt edistetä noita kuvaamiasi ratkaisuja.

Ei nykytilanteeseen tietenkään haluta muutosta, koska asumistuet ja toimeentulotuen asumiskustannukset valuvat suoraan hyötyjille. Hintasäännöstely kolahtaa suoraan nykytilanteesta hyötyjiin ja se mahdollistaa juuri esittämäsi keinojen toteuttamisen. Nykytilanteessa ei ole mitään mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hintasäännöstely aiheuttaa hyvinvointitappion sillä se vähentää asuntojen tarjontaa. Asumisen tukien leikkaaminen ei aiheuta hyvinvointitappiota. Niillä on vissi ero. On vaikea ymmärtää miksi ehdotat hintasääntelyä kun tarjolla olisi oikea toimivakin vaihtoehto.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #9

Nykytilanneko on ollut parempi vaihtoehto? Käytännössä ylisuuret asumiskulut ovat heikentäneet valtavasti maan kilpailukykyä nostaen liikaa työvoimakustannuksia.

Nykytilanteen aiheuttamat vaikutukset ovat varmasti haitallisempia ja hintasäännöstely käytännössä jää tilapäiseksi, koska se pakottaa toimijat neuvottelemaan ja hakemaan ratkaisuja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

En puhunut nykytilanteesta vaan asumisen tukien rajoittamisesta kasvukeskuksissa. Suurissa kaupungeissa jopa niiden maksamisen lopettamisesta. Ongelma on niukkaan tarjontaan nähden suhteeton kysyntä. Rajoittamalla tarjontaa kuten sinä esität, luomme lisää ongelmia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #14

Blogi käsittelee nykytilannetta ja tarjontaan nähden suhteeton kysyntä on nykytilannetta ja sen taustalla olevat poliittiset esteet siitä hyötyjien valta vaikuttaa asioihin on se mikä edustaa nyt tässä nykytilannetta. Esittämilläsi keinoilla ei ole mitään mahdollisuuksia, ellei ole kovia poliittisia kannustimia, jotka aiheuttavat poliittista painetta ja kolahtavat suoraan asiaan vaikuttaviin toimijoihin.

On täysin turhanpäiväistä edes puhua ratkaisuista joiden toteutumisella ei ole mitään mahdollisuuksia. Toinen vaihtoehto on tietenkin niiden toteutumiselle ajautuminen pahaan kriisiin tilanteen kanssa. Sitten täytyy toivoa, että se toteutuisi mahdollisimman nopeasti, jos ei hintasäännöstelyn luomaa kannustinta nähdä riittävän kannustavana vaihtoehtona.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Käytännössä pienituloisilla, joilla on oikeus perustoimentuloon on käytössä asumiskustannusten hintasäännöstely.

Asumiskustannuksista huomioidaan paikkakuntakohtaisen hintatason mukainen nettovuokra, perustoimentulo laskelmissa.

Omalla paikkakunnallani nettovuokra yksin asuvalla on 550e/kk sen ylittävää osuutta ei huomioida.

Asumistuki huomioidaan tulona perustoimentulossa.

Esim. Kokonaisvuokran ollessa 680e/kk, hyväksytään perustoimentulossa asumiskustannukseksi 550e/kk. Mikäli asukas saa asumistukea 100e/kk vähennetään tämä 100e 550e ja laskennallisesti hyväksyttäväksi asumiskustannukseksi jää 450e/kk joka hyväksytään asumiskustannusten menoksi perutoimentulo laskelmassa.

Todellisuudessa asukas maksaa vuokraa itse 580e/kk eli 130e/kk enemmän mikä huomioidaan perustoimentulo laskelmissa.

Tämä on käytännössä hintasäännöstelyä, joka koskee vain pienituloisia.

Tästä onkin kehittynyt mielenkiintoinen tilanne, täällä meillä. Kunnan omistaman vuokra-asunto yhtiön asuntoja on yhä enemmän vapaina, kuin aikaisemmin, niihin ei edes ole jonoa tällähetkellä, saa jopa valita kaupungin osan mistä asunnon haluaa.

Yksityiset tarjoavat vuokra-asuntoja edullisempaan neliövuokrahintaan kuin kunnan omistama vuokra-asunto yhtiö.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Käytännössä pienituloisilla, joilla on oikeus perustoimentuloon on käytössä asumiskustannusten hintasäännöstely."

Tähän on johtanut se ettei markkinat toimi vaan asumiskustannukset ovat nousseet kauan aikaa, mikä on epäterve piirre, koska ei ole juurikaan ollut korjausliikkeitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä mielestäsi hintasäännöstely edesauttaa?

Ei ainakaan vuokra-asunnon saatavuutta. Ne katoavat kokonaan markkinoilta hintasäännöstelyn tuloksena ajan mittaan. Se on jo koettu ja oppirahat on maksettu. Hintasäännöstely saattaa olla mieluisaa sellaisille, joilla jo on kotinaan suuren kiinteistöyhtiön vuokra-asunto, kaupungin asunto t.m.s., mutta asunnon etsijälle se on painajainen. Kun ei rahallakaan saa.

Jos ajatellaan nuorten parien elämää, niin tärkeintä on turvata mahdollisuus löytää yhteinen katto pään päälle. Nythän kiristetään vielä lainaehtojakin oman asunnon ostamiseksi. Vapaat markkinat toimivat siten, että vuokrien neliöhinnat nousevat siellä, missä on enemmän kysyntää ja alenevat siellä missä on asuntoja tyhjillään. Ja vaikka sanotkin, ettei Suomessa nyt ole vapaita asuntomarkkinoita, niin kyllä tämä lainalaisuus on hyvin selvästi olemassa ja havaittavissa. Vuokra-asuntoja on suuressa osassa Suomea jopa tyhjillään.

Kysynnän ja tarjonnan laki on lahjomaton. Sille ei mahda mitään. Asuntoa tarvitsevan kannalta ainoa keino, joka auttaa, on asuntojen määrän lisääminen siellä, minne muuttovoitto kohdistuu. Ei muuta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Se on kannustevaikutuksiltaan lakkoon verrattavissa oleva keino. Ei nykytilanteesta hyötyjillä ole mitään halua ryhtyä korjaamaan tilannetta ja neuvottelemaan, siitä syystä olemme käytännössä pysähtyneisyyden tilassa. Lakko ajaa osapuolet väkisinkin neuvottelupöytään ja hakemaan ratkaisut. Näin ihmisen neuvottelumekanismi vain toimii ikävä kyllä.

Ymmärrän nämä yksittäiset ikävät seuraukset. Julkisella rahalla voidaan lisätä rakentamista ja se keskustelu on esimerkiksi Helsingin osalta käynnissä.

Jos olisi hintasäännöstelyä toimivampia keinoja, jotka motivoisivat nykytilanteesta hyötyjiä ja siihen vaikuttavia osaltaan vaikuttamaan tilanteeseen, niin tietenkin sellaisia pitäisi käyttää, jos ne olisivat parempia.

Vaihtoehtoja näyttää nyt vain olevan tasan kaksi eli joko hintasäännöstely tai ei mitään ja nyt on ainakin kaksikymmentä vuotta käytetty sitä "ei mitään"-vaihtoehtoa, mikä kertoo ettei ole olemassa kannustavia vaihtoehtoja.

Jos hintasäännöstely ei ole keinovalikoimassa, niin ei ole myöskään poliittista painetta aiheuttavaa vaihtoehtoa asian ratkaisemisen edistämiseksi. Silloin sama pysähtyneisyyden tila jatkuu edelleen.

Minä kannatan vapaata markkinataloutta, mutta toisinaan siihen joudutaan kulkemaan sellaista reittiä, joka lähivaloilla ajettaessa näyttää huonolta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En edelleenkään ymmärrä mikä on se ongelma, jonka haluat korjata. Mistä pitäisi neuvotella?

Nykyiset vuokramarkkinat toimivat historiallisesti katsoen tällä hetkellä hyvin Suomessa. Suurin epäkohta vuokratason kannalta on juuri tuo toisen kommentoijan mainitsema tukiviidakko, joka valuu vuokraajan taskuun. Elämässä täytyy kaikesta aina maksaa täysi hinta.

Markkinataloudessa ja vapaassa kilpailussa kaikki ovat samalla viivalla, saatavuutta eivät määrää suhteet tai muut avut, vaan raha. Tietysti markkinoiden ulkopuolella pitää varsinkin Suomen kaltaisen ilmaston omaavassa maassa olla sosiaalistakin asuntotarjontaa esimerkiksi kuntien toimesta, jotta pystytään välttämään varsinaista asunnottomuutta.

Mutta keitä ovat "tilanteesta hyötyjät" ja mikä on se "tilanne"? Olet ilmiselvästi kirjoittanut tämän blogin olettaen, että jokainen lukija mieltää jonkin sellaisen perusongelman, jonka pohjalta olet lähtenyt aatoksissasi liikkeelle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #11

Asuntomarkkinoiden kilpailu on tällä hetkellä säänneltyä, se ei ole siis vapaata. Tonttipolitiikka sääntelee sitä.

Pitää korjata tonttipolitiikkaa ja lisätä julkista rakentamista. Tonttipolitiikan korjaus antaa mahdollisuuden myös yksityisille toimijoille lisätä tarjontaa. Suomessa vuokra-asuntomarkkinoilla on muutama suuri ammattiliittojen ja eläkeyhtiöiden omistama toimija.

Jos hintasäännöstelyuhka on päällä, se herättää tähän liittyvät toimijat yhdessä ajamaan ratkaisuja ja poliittinen paine lisääntyy.

Tilanteesta hyötyvät suurien vuokra-asuntoyhtiöiden omistajat, jotka ovat käytännössä poliittisesti kytköksissä puolueisiin ja eläkeyhtiöt. Asumistuet ja sosiaalitukien asumislisät valuvat heille.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Mikään sääntely ei ole normaalia kaupankäyntiä, vaan niukkuuden tasaamista.

Esim. Savonlinnassa on satoja tyhjiä vuokra-asuntoja.

Vuokratuen loputtua niille tulisi taas kysyntää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Pekka, nyt puhuta ollenkan markkinoista jossa olisi normaalia kaupankäyntiä, tai normaali tilanne. Silloin tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan hakemaan sitä normaalitilannetta. Riittävän kannustavista keinoista on nyt pulaa, joten hintasäännöstely on siihen nähden ihan hyvä vaihtoehto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hintasäännöstely on "hyvä keino" asuntomarkkinoiden kuoloniskuksi. En lainkaan ymmärrä mitä sillä ajat takaa. Mitä parempi tuotto vuokra-asunnon tarjoamisesta tulee sitä houkuttelevampaa sellaista asuntoa on tarjota siten, että sopimus syntyy. Ja kun tarjoajia hyvän tuoton odotuksessa tulee lisää, niin hintakilpailu asettaa hinnat "markkinatasolle".

Ei ole olemassa mitään "lakkoneuvotteluosapuolta". Vuokran tarjoajat ovat heterogeeninen ryhmä, valtava määrä aivan erilaisia yksittäisiä ihmisiä, yhtiöitä ja toimijoita.

Ainoa keino asunnon saatavuuden ja hintatason kurissa pitämiseksi on asuntojen rakentaminen sinne, jossa kysyntä eniten kasvaa. Ehkäpä siis fundamentaalisesti ajatellen ainoa neuvottelupartneri pöydän toisella puolella olisi esimerkiksi Helsingin kaupunki, jota hiillostettaisiin tehokkaampaan kaavoitukseen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #17

Pidän sitä hyvänä keinona nimen omaan kannustinvaikutusten takia näissä olosuhteissa, kun muuta riittävän kannustavaa keinoa ei ole.

Käsityksesi vuokran tarjoajista on selvästi väärä. Suomessa on muutama suuryhtiö, joka voi toimillaan vaikuttaa vuokra-asuntojen rakentamiseen ja myös kunnat ja kaupungit. Esimerkiksi edes Helsingin kaupungilla tämä asia ei ole ollut rahastakaan kiinni. "Voittoa" pääkaupunki leipoo reippaasti joka vuosi.

Osapuolet tästä löytyvät helposti. Pöytään voi istua esimerkiksi VVO, SATO, ne ammattiliitot ja eläkeyhtiöt, jotka omistavat suuria vuorkataloja omistavia yhtiöitä, suurten kaupunkien edustajat, valtio jne.

On nyt ymmärrettävä ettei tältä osin markkinat ole mitenkään normaalitilanteessa, ei ole siellä mekanismia, joka korjaa tämän. Jos sellainen mekanismi olisi ollut, niin tilanne olisi korjautunut jo.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

Kiinteistövero, hulemaksut ja kunnallisvero yli 20% on jo tuhonnut Suomen ihmismäisen asumisen esim. Viroon verrattuna.

Virossa OK-talot on paljon Suomea suuremmat ja tontit myös.

Minun taloni on 454m2 ja kiinteistövero 0%.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #23

Niiden taustalla oleviin poliittisiin tekijöihin pitää puuttua, siellä ne juurisyyt ovat.

Vuokrasääntelyllä puututaan poliittisiin tekijöihin ja vaikutetaan tilanteesta hyötyjiin. Sitä kautta vuokrasääntelyn kannustava vaikutus toimii tilanteen ratkaisemiseksi. Käytännössä vuokrasääntely on lyhytaikainen toimenpide. Se kestää niin kauan, kun nykytilanteesta hyötyjät kaivavat ratkaisut, tekevät päätökset ja rupeavat toimeen. Sen kauempaa sääntelyä ei ole kenenkään edun mukaista ylläpitää.

Seurauksena on paremmat mahdollisuudet kohentaa Suomen kilpailukykyä, kun asumiskustannusten aiheuttamat palkankorotuspaineet pienenevät.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Itseasiassa tässä on selvästi hieman ristiriitainen asetelma, joka hieman hämmentää kommentoijia. Käytännössä olemme tilanteessa jossa markkinatalouden toiminnan korjaaminen tässä aiheessa edellyttää markkinataloudelle hieman "vieraita" ja "kovakouraisia" keinoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joka tapauksessa asunnon vuokraaminen on tänä päivänä huomattavasti helpompaa kuin se oli 70-80 -luvuilla vuokrasäännöstelyn aikana. Silloin se alkoi lopulta olla likipitäen mahdotonta esimerkiksi Helsingissä.

Säännöstelystä oli pakko luopua ja kun päälle tuli vielä 90-luvun lama, niin se vireytti kummasti tarjontaa kohtuullisin hinnoin. Asuntotilanne on kuitenkin tänä päivänäkin Suomessa poikkeuksellisen hyvä verrattuna "historiaan". Siitä huolimatta, että väkimäärä on kasvanut yli kymmenellä prosentilla niistä säännöstelyajoista.

If it isn´t broken, don´t fix it!

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Silloin säännöstely olikin "pysyvä" tilanne, tämän plogin aiheena se on kannustavana keinona. Laman jälkeen käytännössä asuntojen hinnat ovat nousseet kokoajan, kun pitkää trendiä katsoo, se on hyvin epäterve ilmiö. Vuokra-asuntojen tarjonta on aivan liian pientä suhteessa kysyntää, tämä on ollut vahingollista maan kilpailukyvylle koska korkeat asumiskustannukset ovat nostaneet työvoimakustannuksia palkankorotuspaineiden kautta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

On hyvin ymmärrettävää, että tarjonta laahaa perässä asuntomarkkinoiden kohdalla siellä, missä kysyntä voimakkaasti kasvaa. Kyseessä on tuote, jonka valmistaminen on pitkäkestoista ja monen mutkan takana. Asialle ei voi mitään. Muualla Suomessa onkin sitten myös vuokra-asuntoja tyhjillään ja vuokralaisia on vaikea saada.

Mutta suhteellisuuden tajun vuoksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi Tokiossa tai Manhattanilla ovat vuokrien neliöhinnat moninkertaiset Helsinkiin verrattuna. Maissa, joissa ei perinteisesti ole ollut kovinkaan paljon muuttohalukkuutta, vaan ihmiset asustelevat omilla kotikonnuillaan koko elämänsä, vuokratasot ovat yleensä vakaita. Saksa on tästä hyvä esimerkki.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Joo, ihan ahdistaa ajatella 80-luvun toimimattomia vuokra-asuntomarkkinoita. Nykyään kaupunkien nihkeä kaavoitus aiheuttaa samanlaista ahdistusta tonttimaata tarvitsevalla, eli ongelmien juurisyy löytyy kaavoituksesta. Yleensä vapaa markkinatalous on paras ratkaisu kysynnästä ja tarjonnasta johtuviin ongelmiin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #25

Sinä sen sanoit. Kaavoituksen!

Ei mitenkään saada kaavoituspolitiikkaa kuntoon, ellei ole riittävää kannustinta, joka aiheuttaa poliittista painetta. Juurisyy ei ole kaavoituksessa vaan kaavoituksen toimimattomuus on oire. Juurisyyt ovat poliittisissa päätöksentekijöissä ja heihin vaikuttavissa tahoissa, joita ovat esimerkiksi isot vuokra-asuntoja omistavat yhtiöt ja niiden omistajina ammattiliitot ja eläkeyhtiöt.

Jos se noin helppoa olisi, että puututaan kaavoitukseen vaan, niin asia olisi jo aikoja sitten ratkaistu.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #27

Eli juurisyy on rakenteellinen korruptio. Joku hyötyy niukkuudesta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #30

Näinkin asian voi sanoa.

Asiaa voi myös miettiä siitä suunnasta, että vuokra-asuntojen rakentaminen on iso investointi ja missä kohtaa on se taitepiste, jossa invstoinnit lisäävät tarjontaa niin paljon, jossa alkaa tulot putoamaan, kun tarjonta pudottaa vuokria. Todennäköisesti tätä isommat vuokra-asuntoyhtiöt miettivät. Tekevätkö he yhteistyötä ja lobbaavatko he jotta vuokra-asuntotuotanto pysyy paremmin heidän hallinnassa? Suomi on pieni markkina-alue ja kartellien luvattu maa, joten vahvasti tätä epäilen, että näin on.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos on esittää parempia keinoja, joilla luodaan poliittista painetta ja jotka kannustavat riittävästi nykytilanteen aikaansaaneita toimijoita, niin ilman muuta sellaisia kannattaa esittää.

Nyt osui kyllä kirjoituksen otsikkovalinta hyvin kohdalleen: "Vuokrasääntely on hyvä keino kun markkinat eivät toimi".

Siis tossa on mainittu, kun markkinat eivät toimi. Sitä ei ihan nyt kommentoijat taida ymmärtää mitä se tarkoittaa. Pitää puuttua niihin, jotka estävät markkinoiden toimintaa joko aktiivisesti tai passiivisesti ja hakea niihin osuvia keinoja.

Minä olen tunnistanut kohteen ja se on tilanteesta hyötyvät tahot, joita olen aikaisemmissa kommenteissani joitakin luetellut. Siellä on se juurisyy.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toteat vain että vuokrat nousevat ja lopetat ajattelun siihen. Juurisyy on siinä että asuntojen kysyntä tietyillä alueilla on merkittävästi korkeampaa kuin niiden tarjonta. Vuokrasäätely johtaa väistämättä tarjonnan vähenemiseen entisestään ja entistä harvempi saa asunnon haluamaltaan alueelta.

Asumiseen liittyvien tukien karsiminen vähentää luonnotonta kysyntää. Tämä puolestaan laskee vuokria. Meillä on tässä helppo ja toimiva keino kun sinä taas esität typerää ja toimimatonta keinoa. Toki muitakin keinoja on olemassa, esimerkiksi tonttimaan hinnan korotus ja rakennusmääräysten sekä kaavojen höllentäminen johtaa maan tehokkaampaan käyttöön: rakennetaan tiiviimmin ja korkeammalle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Juurisyy on mainittu aikaisemmin kommenteissa. Mainitset vain oireen. Mikään mainitsemistasi keinoista kun ei vain toteudu. Niillä ei puututa varsinaiseen ongelmaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset