Jorma Nordlin

Sote-uudistus etsii kustannussäästöjä hyödyntämällä teknologiaa

Ruotsissa uudistus kasvatti menoja 25%. Suomessa vastaava menojen kasvu tarkoittaisi noin 5 miljardin euron kasvua terveydenhuollon menoissa. Tämän lisäksi maan hallitus ei kykene kertomaan paljonko valinnanvapaus maksaa. Ylimääräinen noin miljardin euron meno syntyy kapitaatiomaksusta. Tämä maksu maksetaan myös heistä, jotka eivät käytä, eivätkä tule käyttämään julkisia palveluja. 

Valtiovarainministeriö ja maan hallitus tavoittelee kustannussäästöjä hyödyntämällä teknologiaa. Tämä on riskialtis ja uskalias teknologialoikka, johon koko Suomi loikkaa, eikä siinä edetä pienin askelin kokeilemalla ja laajentamalla. Jos ajatellaan asiaa riskienhallinnan näkökulmasta, niin mikä on hallituksen varasuunnitelma, jos teknologialla ei kyetäkään lunastamaan niitä kustannusten säästötavoitteita, joihin pyritään? Varasuunnitelmana on verojen kiristäminen ja palvelujen vähentäminen. Veronmaksajien kustannuksella riskienhallinnan toteuttaminen on aina helppoa.

"HUS-kuntayhtymän sote-valmistelusta vastaavan yhteyspäällikkö Janne Aaltosen mukaan kukaan ei ole missään pystynyt sanomaan, mitä soten valinnanvapaus maksaa."

Kyetäänkö maakuntamallissa kopioimaan parhaiden kuntien toimintamallit ja toteuttamaan niillä yli kolmen miljardin euron säästöt? Miksi Ruotsi ei siihen kyennyt ja menot kasvoivat 25 prosenttia? 

"18 järjestäjää voi nykyistä 190 kunnallista järjestäjää paremmin hyödyntää tiedon, teknologian ja hyvät käytännöt.  Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että sote-säästöt ovat paljon kolmea miljardia suuremmat, jos koko maassa siirrytään sote-tuottavuudessa edes tasolle, jolla parhaat kunnat ovat jo nyt."

Ihmiset jonottavat jatkossa myös sote-keskuksissa, koska niukkuutta hallitaan jonoilla. Jos potilasta kohden on rahaa käytössä vähemmän ja on velvoite potilaiden hoitamiselle, niin kannattavuutta kasvatetaan työntekijämäärää pienentämällä ja jonojen kasvattamisella yksityiselläkin sektorilla. Kilpailijatkin tekevät samoin.

Onko tietotekniikan hyödyntämisen lisäämisellä saavutettavissa sellaisia säästöjä, joita hallitus etsii? Tietotekniikan hyödyntämisen aloittaminen on erittäin työlästä ja organisaatioiden resursseja kuluttavaa. Suurin osa työstä kuluu siihen, kun etsitään sitä parhaiten soveltuvaa ratkaisua ja saadaan henkilöstö käyttämään uusia ICT-työkaluja. ICT-hankinnan alkupäässä hankintaorganisaatiossa tapahtunut aliresurssointi on tyypillinen ilmiö, josta seuraa hyötyjen menetys ja paljon lisää työtä. Julkishallinnossa ei ole sellaista osto-osaamista, mitä maakuntatasolla edellytetään, jotta saadaan hankittua sellaista teknologiaa, jolla lunastettaisiin miljardien säästötoiveet.

Miten kyettäisiin muodostamaan maakuntatason hallintoon aivan uudenlainen toimintakulttuuri, eikä sinne kuntatasolta siirtyvät kopioisi niitä tehottomia toimintatapoja kunnista? Eihän heillä ole minkäänlaista kokemusta muunlaisesta toiminnasta kuin julkishallinnon johtamis- ja työkulttuurista. Verorahoitus on turvannut tilanteen, jossa ei ole ollut minkäänlaista tarvetta tehokkaampaan resurssoinnin suunnitteluun. Jos maakunta saa jonkun tietyn määrän rahaa joka vuosi, niin se käyttää aina ne kaikki. Mitä hyötyä on maakunnan organisaatiolle tehdä asioita paremmin? Kuntatasolla on jo hyvinkin tuttua, miten huonosti kunnan sisäisen toiminnan kehittäminen kiinnostaa suurissa kunnissa valtuutettuja. Siitä ei saa julkisuutta, eikä se kiinnosta mediaa. Sama tulee tapahtumaan myös maakuntatasollakin. Maakunnan poliittiset päättäjät tulevat olemaan yhtä huonosti perillä, miten maakunnan organisaatiot oikeasti toimivat, kuten tällä hetkellä ovat valtuutetutkin suurissa kunnissa.

Minulla on kokemusta työskentelystä suuren kaupungin organisaatiossa. Hieman ihmetellen olen lukenut dokumentteja, jotka menevät poliittisille päätöksentekijöille, kun olen tuntenut saman asian sitten toisesta näkökulmasta. Kaikenlaisia "huuhaa"-dokumentteja luottamustoimissa olevat joutuvat lukemaan, eivätkä todellakaan ymmärrä mistä on oikeasti kysymys. Mikä sitten muuttuisi uudenlaisessa maakuntatason poliittisessa päätöksentekokoneistossa tältä osin verrattuna kuntiin?

"Asiakkaan tietojen pitää kulkea eri asiantuntijoiden ja toimipisteiden välillä oikea-aikaisesti ja tietoturvallisesti. Näin tietojärjestelmistä rakennetaan toimivia ja käyttäjäystävällisiä."

Maan hallitus ei näytä ymmärtävän tietojärjestelmistä yhtään mitään. Tietojen kulkeminen oikea-aikaisesti on aika heikko käyttäjäystävällisyysvaatimus. Jos lamppu ei pala, kun painat valokatkaisimesta ja toteat että eipä ole kovinkaan käyttäjäystävällinen valojärjestelmä, niin vaatimukset siltä osin ovat hyvin matalat. Jos Soten vaatiman ICT-teknologian käyttäjäystävällisyys jäisi samalle tasolle kuin työvoimahallinnon sähköisten palvelujen, niin olemme pulassa.

 

Lähteitä:

VM: "Teknologiaa hyödyntämällä säästömahdollisuudet ovat myös suuret."

Hallitus: "Digitaaliset palvelut hyödynnettävä laajasti."

HUSin sote-vastaava: Sote-uudistuksessa miljardiluokan kupru - ”pöyristyttävää veronmaksajien kannalta”

THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015

Soininvaara: "Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle"
 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

ICT-teknologia ja etenkin siihen liittyvä tekoäly on noussut poliittiseksi aiheeksi, jota tarjotaan lääkkeeksi erilaisiin valtiontalouteen liittyviin tehostamisongelmiin. Todellisuudessa jo nykyisten järjestelmien osalta tehokkuustavoitteiden saavuttaminen on epäselvää.

Kun nostan esiin automatisointilupauksen aiheena keskustellessani ICT-asioista saan vastaukseksi syvää hiljaisuutta. Aihe näyttää olevan jotenkin vieras. Järjestelmien tehostamispotentiaali on valtavat, mutta sen hyödyntäminen on yleensä heikkoa. Kuitenkin maan hallitus ripustautuu Sotessa tämän tehostamispotentiaalin varaan ja ottaa siihen perustuen miljardien riskejä. Yleinen trendi on, että järjestelmät vastaavat heikosti automatisointiodotuksiin, tätä tuskin maan hallitus pystyy muuttamaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Hallituksessa on päällä katteeton digihurmos. Se ei ymmärrä digitalisaatiosta juuri mitään, mutta se on oiva keppihevonen lähes kaikkeen mahdolliseen.
1) Hallituksen sote-uudistusta ei tarvita digitalisaatioon. Samat jutut voidaan toteuttaa myös nykyjärjestelmässä.
2) Itse asiassa yksinkertaisin mahdollinen järjestelmä antaa informaatioteknologialle parhaan sovellusalustan. Se tarkoittaa tehokkaampia ja toimintavarmempia ohjelmistoja. Jos sovellusympäristö monimutkaistuu kaksinkertaiseksi, se voi hyvinkin tarkoittaa ohjelmoinnille ja sen ylläpidolle nelinkertaista hintaa.
3) Johtopäätös edellisestä on, että hallituksen suunnitteleman monimutkaistamisen sijaan järjestelmää kannattaisi yksinkertaistaa. Kyseessä on tietotekniikan suhteen miljardiluokan erosta/vuosi. Tietotekniikan potentiaalia ei kannata käyttää monimutkaisuuden mahdollistamiseen ja laskutusruletin pyörittämiseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

On aivan käsittämätöntä, että ei ymmärretä sitä tosiasiaa, että valinnanvapaus per se maksaa. Jos pitää pitää toimintavalmiina kolme sairaalaa, jotta voisit valita yhden, se maksaa olellisesti enemmän, kuin yhden sairaalan pystyssä pitäminen, ts. valinnanvapaus on kivaa, mutta joku maksaa laskut.

Edelleenkin kysyn sitäkin, jotta mikä vika nykyjärjestelmässä on?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nykyjärjestelmässä on se vika, että siitä puuttuu täysin kannustimet tehdä tehokkaammin ja paremmin, kun aina tulee samat rahat. Tämä ongelma näkyy esimerkiksi Yleisradiossa, jossa verovaroista on turvattu toimeentulo yhtiölle.

Nykyjärjestelmän vika on byrokraattisuus. Useilla käynneillä hoidetaan asiaa, joka voitaisiin tehdä yhdellä potilaskäynnillä.

Kirurgi havaitsi luomen toisen operaation suunnittelun yhteydessä ja totesi, että se pitää poistaa. Luomen poistoa varten on mentävä ensin terveydenhoitajan luokse terveysasemalle näyttämään luomea, joka arvioi tarvitaanko lääkäriä. Kirugin arvio ei tietenkään suomalaisessa byroslaviassa kelpaa. Terveydenhoitaja ohjaa lääkärin vastaanotolle, joka arvioi luomea ja sen jälkeen varataan se toimenpidehuone, joka tarkoittaa uutta lääkärikäyntiä, jolloin luomi poistetaan.

Kuinka paljon kuluikaan ”työmäärää” ja paljonko tulikaan maksamaan, kun luomea arvioitiin kolmeen kertaan ja neljännellä kerralla sitten se poistetaan? Mutta sehän on vain luomi!

Tämä tapahtui minulle.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Valinnanvapaus todellakin maksaa, vaikka hallitus väittää sen säästävän. Risikko iloitsi aiemmin miten hienoa on, kun voi valita vaikkapa neljästä eri vaihtoehdosta. Voi kuitenkin kysyä mitä valinnanvapautta on saada valita kahdesti vuodessa. Nykyisinkin on parempi valinnanvapaus. Koko termi on pelkkä Troijan hevonen, jolla pyritään terveydenhuollon yksityistämiseen.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Jäi vielä sanomatta, ettei nykyjärjestelmässä ole muuta perustavaa laatua olevaa heikkoutta kuin rahoituspohja. Nykyjärjestelmän kustannukset olisi kuitenkin helppo siirtää valtiolle. Samalla voitaisiin poliitikkojen rooli terveydenhuollossa poistaa kokonaan. Ei terveydenhuollolla ole mitään tekemistä puoluepolitiikan kanssa. Nykyjärjestelmässä politiikka on myös todellinen tehottomuuden lähde. Muussa suhteessa julkisen terveydenhuollon tehottomuudessa ei yleisesti ottaen ole perää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset