Jorma Nordlin

Takapajulassa vasta nyt esitetään apteekkien perustamista sairaaloihin

Eletään vuotta 2018 ja edistys on saapumassa Suomeen. Esimerkiksi Thaimaassa on apteekkeja sairaaloissa ja lääkäreitä apteekeissa. Se toimii hyvin. Suomessa on pelätty ettei se toimi täällä. Suomalainen pelkää, ettei se osaa tehdä ja toteuttaa asioita yhtä järkevästi kuin muualla. Siitä syystä asioita estetään säännöillä.

Farmaseuttien ammattitaidon tarve lääkemyynnissä on vähentynyt oleellisesti ja heidät voidaan korvata kokonaan jo nyt tietojärjestelmällä.

Lääkkeiden määrääminen ja myynti tehdään Suomessa vaikealla ja kalliilla tavalla. Tietojärjestelmä voi jo laskea valmiiksi lääkärin määräämäämän annostuksen mukaan ostettavan lääkemäärän (pakkaukset). Tällainen järjestelmä voi olla vaikka vähittäiskaupassa, tai sairaalassa ja lääkkeenjakelurobotti hakee sitten reseptilääkkeet, kun järjestelmä on tarkistanut sähköisen reseptin. Lääkkeenjakelurobotteja on jo apteekeissa käytössä.

Mitä muuta täällä voitaisiin tehdä järkevämmin vain katsomalla muista maista mallia, joissa kyseinen asia toimii jo ja sen toiminnasta on kokemusta? Lääkärien kotikäynnit tulee ensimmäiseksi mieleeni. Onkohan sekin laissa kielletty, ettei lääkäri saa tarjota palvelujaan ihmisille kotiin?

 

YLE: "Hallitus esittää löysennyksiä lääkelakiin – apteekkeja voitaisiin jatkossa perustaa terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteyteen"

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lääkkeenmyyntiin vähittäiskaupoissa tai sairaalassa riittää automaatti, joka tulostaa asiakkaalle ohjeet ja tarjoaa lääkkeet. Huomasin tässä kun kävin tunnetun kioskiketjun kioskissa, siellä oli yhden asikkan itsepalvelukassa. Niin se kehitys etenee, nyt on niinkin pienessä kioskissa sellainen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vanhukset eivät osaa katsoa youtubesta ohjeita astmapiipun käytöstä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tanskassa lääkärin kotikäynnit ovat maksuttomia jos valitsee lääkärin alle 15km säteeltä. Mutta siellä onkin yksityinen terveydenhuolto.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mutta Suomessa ei taida tehdä edes yksityinen lääkäri kotikäyntejä maksusta. Onkohan se laissa kiellettyä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ainakin parin firman mainokset muistan jossa lääkäri tuli kotiin.

Juhani Vehmaskangas

Googlehaku: lääkäri kotikäynti, ei tue oletustasi.

Toinen esim.: https://klinik.fi/palvelut/laakarin-kotikaynnit

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #6

Ei mitään uutta, minuakin on lääkäri lapsuudessa kontona käynyt katsomassa mutta silloin ei Suomessa montaakaan lääkäriä ollut tähän päivään verraten.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Olen puolipäivävirassa Lahdessa vanhuspykiatrian poliklinikalla, siellä lääkärit ovat tehneet kotikäyntejä jo vuosia.

Suomessa julkinen perusterveydenhuolto on pahasti aliresurrsoitu, joten ei vähiä resursseja voida tuhlata lääkärien kotikäynteihin. Hoitajathan kyllä käyvät kotona koko ajan.

Kaikissa keskussairaaloissa Suomessa on oma apteekki, ja apteekkari.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Aliresursointi" tarkoittanee tässä jotakin muuta kuin sitä mitä se perinteisesti merkitsee. Käyntiä kohden rahaa palaa nimittäin paljon enemmän kuin esimerkiksi yksityisellä puolella.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ruotsissa on lähes jokaisen terveyskeskuksen ja sairaalan yhteydessä yksityinen apteekki. Kätevää, helppoa ja nopeaa. Saat sen reseptin sähköisesti samassa rakennuksessa olevaan apteekkiin, samalla kun se hoitava lääkäri kertoo vaivan laadun ja hoitotavan.

Sitten vaan apteekin kautta kotiin lääkitystä nauttimaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tässä kohden omituinen kalkkeutuma vaivaa ajattelua. Jos lääkkeet saisi terveyskeskuksesta, ei siinä mitään yksityisiä apteekkeja kaivata vaan lääkejakelu olisi osa terveydenhuoltoa. Edes reseptejä ei perinteisessä mielessä tarvittaisi, koska jakelu tapahtuisi saman yksikön sisällä. Siis kun lääkäri on määrännyt lääkkeet, ne olisivat jo valmiina odottamassa potilasta ennen hänen poistumistaan terveyskeskuksesta. Lääkerobotti voisi toimia farmaseutin valvonnassa ja uudet erät 7/24 periaatteella samaan tapaan kuin rahaa saa pankkiautomaateilta. Reseptilääkkeet ja käyntimaksut kannattaisi myös pitää maksuttomina, koska merkittävä osa maksuista kuluisi laskutukseen (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...).

Nykyinen lääkejakelu on tolkuttoman kallis. Suorajakelu terveyskeskuksista pudottaisi lääkkeiden hinnan helposti alle puoleen nykyisestä. Ei ole mitään järkeä siinä, että noin 80 miljoonan tulojen tuottaminen reseptilääkkeillä puhtaana käteen noin 600 apteekkarille maksaa yhteiskunnalle yli miljardi euroa vuodessa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kun niihin robotteihin ei voi täysin luottaa, eikä lääkkeitä ole pakattu niin, että ne voitaisiin robotista jakaa, ei ainakaan kaikkia. Apteekeissa on jo lääkerobotteja, mutta kaikkien tehtaiden valmisteet eivät niihin sovi. Lahdessa uusi potilastietojärjestelmä on vaihtanut välillä lääkkeet aivan toisiksi, mitä robotti ei olisi huomannut. Apteekkeja ei voi kuitenkaan lopettaa, eikä joka lääkäriasemallakaan voi olla robottia, ja päivystävää farmaseuttia. Tuo ei käytännössä ole mahdollista.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #13

Se, etteivät kaikki lääkepakkaukset sovi lääkerobotteihin ei ole minkäänlainen ongelma. Kun valtio hankkisi lääkkeet isoina erinä, lääketehdas aivan varmasti pystyy myös pakkaamaan ne sopiviin kuoriin ja suomenkielisillä teksteillä ja ohjeilla.

Myöskään tietojärjestelmät eivät ole mikään este. Jos halutaan idioottivarmistus toimitusten oikeellisuudelle, rinnalla voisi olla varsin halpa robotista riippumaton järjestelmä, joka lukisi lääkkeiden viivakoodit ja tarkistaisi oikeellisuuden lääkemääräyksestä ja että oleelliset reunaehdot (esimerkiksi annostelu) itse määräyksellekin täyttyvät. Kannattaa muistaa, että vaikka ohjelmointivirheitä voi olla, kone on lähtökohtaisesti ihmistä luotettavampi.

Apteekkeja ei suinkaan tarvitse lopettaa. Vapaakauppa- ja valinnanvapausasiakkaiden reseptilääkkeillä yhdistettynä henkilöverotuksesta yritysverotukseen siirtymiseen apteekkareille jää edelleenkin tuottoisa leipäpuu.

Tietenkään lääkerobotteja ei sijoitettaisi joka nurkalle, mutta yleisesti ottaen varmaankin kaikki terveyskeskukset ovat kyllin suuria, jotta se on kannattavaa. Kannattaa myös huomata, että lääkerobotit eivät hoitaisi pelkästään jakelua vaan ne olisivat osa lääkehuollon kokonaishallinta ja tilastointijärjestelmää. Näin kaikki lääkehuoltoon liittyvä saataisiin virtaviivaistettua entistä paljon pidemmälle niin, että rahaa säästyisi paljon.

Kyllä ehdottamani on käytännössä täysin mahdollista ja nykyiseen verrattuna äärimmäisen edullista.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #14

Niin, mutta kun nämä tietokoneohjelmat eivät välllä kerta kaikkiaan toimi. Kuka antaa lääkkeet, kun ohjelma taas kerran menee jumiin. Ihmiset eivät ymmärrä, että julisessa terveydenhuollossa tämä on arkipäivää, ts. ohjelmat ovat täysin epäluotettavia. Yksityisellä puolella kyllä toimivat, ohjataanko potilaat sitten sinne hakemaan lääkkeitä?

Koita nyt ymmärtää, että kun julkisen sektorin lääkäri avaa tietokoneen, ei koskaan järjestelmien toiminnasta voi olla etukäteen varma. Paperiresepti tulostetaan, kun ei sähköinen taas toimi, sen apteekissa farmaseutti kirjoittaa käsin järjestelmään.Ei se yksityinen apteekki sitä ilmaisesksi tee.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Jos yksityisen ja julkisen puolen tietokoneohjelmistojen toiminnallisuudessa on eroa, tilanne pitää korjata. Se ei voi olla este minkään muun uudistuksen tekemiselle.

Joka tapauksessa lääkehuolto ei saa olla vain tietotekniikan varassa vaan aina on oltava mahdollisuus täysin manuaaliseen lääkejakeluun. Tässä mielessä pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän lääkehuolto olisi aivan ylivertainen, sillä integroidun varmuusvarastoinnin ansiosta se kestäisi häiriöt tietojärjestelmistä jopa vuoden mittaisiin kansainvälisiin kriiseihin saakka. Siis tietojärjestelmän täydellisen katkoksen mahdollisesti sattuessa lääkäri täyttäisi käsin "pikareseptin", jolla potilas saisi lääkkeet terveyskeskuksen farmaseutilta. Järjestelmän palauduttua "pikareseptit" vietäisiin järjestelmään käsin. Siis terveydenhuolto olisi käytännössä halvaantumaton.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset