Jorma Nordlin

Kävikö pääministeri juhlistamassa järjetöntä navettainvestointia?

  • Kävikö pääministeri juhlistamassa järjetöntä navettainvestointia?

Pääministeri twiittasi, kun oli käynyt juhlistamassa maatilan miljoona investointia. Jos ajatellaan asiaa liiketoiminnan ja riskienhallinnan näkökulmasta, niin voi kysyä lähtisitkö tekemään miljoona investointia yritykseen joka nyt ei ihan kultakaivos ole, mutta toimeen tullaan ja tulot saadaan tukina? Näin asia todettuna, se kuulostaa siltä, ettei liiketoiminnassa ole järjen häivääkään. Onkohan investointia varten saatu tukea ja lainaa?


Mukavaa leikellä investoinnin avajaisnauhaa saksilla, mutta mitä liiketoiminnallista järkeä koko investoinnissa on?
Mitä tapahtuu, jos EU päättääkin muuttaa tukien ehtoja ja tuet pienenevät kannattavuuden kannalta liikaa?
Maatalouteen syntyy "bisnesloukkuja", joissa ei oikein lopettaakaan voi, koska ajaudutaan henkilökohtaisesti vielä pahempiin vaikeuksiin lopettamisen seurausten myötä, joten ainoa vaihtoehto on, että otetaan lisää riskiä ja toivotaan parasta.


Onko tässä kyse "bisnesloukusta", jossa on siis pakko investoida, kun ei lopettaakaan voida seurausten vuoksi?
IT-alalla puhutaan toimittajaloukuista, maatalousalalla voidaan puhua bisnesloukuista. Arvostan sinänsä maataloutta ja ruuan tuotantoa, mutta tässä kirjoituksessani mietin asiaa liiketoiminnallisesta ja riskien hallinnan näkökulmasta, se herättää kysymyksiä.

 

Tietoisesti haastan kirjoituksen tyylillä lukijoita pohtimaan maatalouden bisneslogiikkaa ja riskienhallintaa.

 

Sipilä avaamassa navettainvestointia:
https://twitter.com/juhasipila/status/1055879358727028736

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten toiset maatalousyrittäjät uskaltavat ottaa noin rajuja riskejä? Tuntuu hyvin erikoiselta, kun se tuotto-odotuskin pitäisi mitoittaa riskien suuruuden mukaan. Rahoittaja ei lähde rahoittamaan yritystä, jonka tuotto ei ole riittävällä tasolla suhteessa riskien suuruuteen, eikä ole hyviä kasvunäkymiä tiedossa, joten mistä on investointiin tullut rahat? Kenen rahoilla näin kovaa riskiä heikolla tuottotasolla otetaan?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pankin kannalta kyse voi olla siitä, että jos joku on innokas paiskimaan hullun lailla töitä, ehkä hän saa myös järjettömän velkataakkansa maksettua. Havaittu sitkeys siis kompensoi sitä, että investointi ei ole kovin kannttava.

Sekin pitää ottaa huomioon, että koska peltomaan hinta on järjettömän korkealla, konkurssin tullen pankki voi saada rahojaan aika hyvin takaisinkin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

EI maanviljelystä pidäkään tarkkailla normaalina liiketoimintana. Jos se olisi kannattavaa liiketoimintaa, kai liikemiehet jo kilvan investoisivat maatalouteen. Kyse on enemmänkin kutsumusammatista, tai sukupolvien perinnön ylläpitämisestä, tai ainoasta ammatista jonka osaa.

Valtio on ohjannut alaa jo parikymmentä vuotta voimakkaasti ja tietoisesti suurtilojen suuntaan, joten jos haluat pysyä mukana leikissä (puolet tiloista on lopettanut), ainoa selviämispolku saattaa olla suuret investoinnit, joista viljelijä ei edes oleta saavansa suuria voittoja takaisin. Ehkä valinta on suuren investoinnin ja lopettamisen välillä. Suuri investointi merkitsee viljelijälle vain aietta sitoutua tekemään kovaa työtä seuraavatkin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Samalla moni siirtää kohtalonsa osin pankin käsiin.

Tavallaan kyse on kalliinpuoleisesta harrastuksesta. Kukin taaplatkoon tyylillään.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suuri investointi ja suurella riskillä, tulot tukien varassa. On myös sekin riski olemassa, että se oikeasti muutetaan normaaliksi liiketoiminnaksi.

Miksiköhän asuminen on normaalia liiketoimintaa, siinähän on kyse ruokaan verrattavissa olevasta perustarpeesta, joten jos ruuan raaka-ainetuotanto on EU:n ja valtion "vastuulla", niin millä sitten perustellaan asuntotuotannon markkinavetoisuus?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kyllähän tuo normaalia (riskipitoista) liiketoimintaa on, vaikka näinä EU-aikoina rahavirrat kulkevatkin osittain byrokratian kautta, tukiaisten muodossa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #6

Tuilla on riskit hallittu. Maataloustuet ja sitten erilaiset tuet elintarvikekaupalle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #7

Tuet tasaavat sääriskiä (koska hunonkin sadon sattuessa tuloja on (ja hyvän sadon sattuessa tulot eivät vastaavasti nouse korkealle)), mutta muu yrittämisen riski edelleen jää (jos vaikka ei saa maksettua navettalainaa takaisin).

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Asunto ja ruoka ovat kai normaalia liikeoimintaa sillä poikkeuksella, että valtio takaa niissä minimitason kaikille kansalaisille.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #8

Ruuan raaka-ainetuotanto on tuettua toimintaa, kuten ruuan vähittäiskauppakin. Molempiin ohjataan verorahoja. Voi olla, että suuret asuntorakennusyhtiöt saavat valtiolta verotuloista tukia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #9

Asumistuet ovat myös huomattava menoerä valtiolle. On väitetty, että asumistuet nostavat suoraan vuokria ja asuntojen hintoja. Maataloustuissa taas on sanottu, että kyse on tuesta kuluttajille. Ja siitäkin on puhuttu, että leivän hinnasta vain pieni osa valuu viljelijöille, ja huomattavasti suurempi osa suurille kauppaketjuille.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

Nopein tapa on alentaa asumiskuluja on kiinteistöveron poisto ja asumistuet.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

#5
"Miksiköhän asuminen on normaalia liiketoimintaa, siinähän on kyse ruokaan verrattavissa olevasta perustarpeesta, joten jos ruuan raaka-ainetuotanto on EU:n ja valtion "vastuulla", niin millä sitten perustellaan asuntotuotannon markkinavetoisuus?"

Ja sitäkö ei tueta, asumista. Asumistukia jo pelkästään maksetaan pari miljaartia vuodessa ja sen lisäksi asuntoja rakennuttavat tahot saavat huisin suuren määrän kaikenlaisia korkotukia ymv.

Vai on asuminen normaalia liiketoimintaa, se ei edes ole normaalia toimintaa kun siinä kupataan niitä köyhiä jotka joutuvat palkkatyössä olemaan ja veroja maksamaan. Mitä korkeammat asumiskulut niin sitä suuremmat tuet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ajatellaan yksinkertaistuksena, että investointi on tasan miljoona euroa. Tuosta investointitukea eli suoraa tukea saa 40% eli 400 000 tulee valtiolta. Jos kyseessä on nuori tilallinen, joka aloittanut alle 5 vuotta sitten korotetaan tuota 10%. Jos hanke on osa EU:n EIP-ohjelmaa korotetaan tukea 20%

Jäljelle jää 600 tuhatta euroa peruscasessa ilman noita korotettuja prosentteja. Tuosta 500 000:lle eurolle on mahdollista saada valtion takaus eli omaa omaisuutta ei tarvitse siltä osin laittaa vakuudeksi. Valtion korkotukilainaa saisi koko 600 tuhannen lainalla rahoitettavalle omaisuudelle. Siinä noin 1% koroista jää käsittääkseni itselle.

Investoinnissa siis oma takausvastuu on 100 000. Korko on tuen myötä minimaalinen, mutta toki lainat on maksettava eikös juu...

Ei näitä voi oikein normaalin yrityksen kannattavuuslaskelman kautta tarkastella. Oma lukunsa on sitten toiminnan aikaiset tuet.

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/m...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tämä selittää sijoittajanäkökulmasta riskinottoa, kun suurin osa sijoitetusta rahasta ei ole omaa rahaa ja rahoittajana ovat veronmaksajat suurimmalta osin (myös takausvastuu). Mutta sitten se puoli kuitenkin riskinotosta jää, että jos olosuhteet muuttuvat ja tulotaso putoaa niin velkavastuu jää.

Liiketaloudellisesti toi olisi järjetöntä riskinottoa.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Liiketaloudellisesti kyllä mutta maataloudessa puhutaan ylisukupolvisesta toiminnasta eli se kvartaali taitaa olla 25 vuotta.
Eli kuten naapurin isäntä navettainvestointiaan kommentoi että hänellä eläkkeeseen 15 vuotta ja kun vanha navetta ei olisi tuottanut sitä elantoa niin vaihtoehdot oli lopettaa ja alkaa 50v etsiä palkkatyötä tai investoida itselleen työpaikka 15v maksuajalla.
Ja monesti se ylisukupolvisuus on kuvioissa eli navettaa laajennetaan kun se jatkajasukupolvi löytyy eli noin 80 lehmää maksaa yhden lisäyrittäjän palkan, työmiehen palkkaan menee yli sadan lehmän tuotto..
Ja kuten Puolangan navettainvestoinnissa näytti olevan niin firman takana on sukupolvien työllä jopa satoja vuosia tienattu omaisuus.

Pekka Iiskonmaki

Maatalous saa tukea 2,5 miljardia ja n. 50.000 maatalousyrittäjän etuja valvoo yli 10.000 virkamiestä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Aika suuri osa noista virkamiehistä valvoo / kyylää maatalousyrittäjiä, mutta ei välttämättä heidän etuaan. :-)

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Taitaa olla samoja summia mitä pääkaupunkiseutu saa asumistukia, yli kahta miljardia taisi sekin summa olla mutta toisin kuin maataloustuki joka valtaosin tulee eu-rahoista niin asumistuki maksetaan omasta rahasta.
Ja ne eu jäsenmaksut ei pienenisi senttiäkään jos Suomi ei sieltä maatalous ja yritystukija ottaisi vastaan.
Siksihän yritystukien leikkaaminenkin on järjetöntä koska ne rahat valtaosin tulee Eun kautta..

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kun käydään tätä maataloustukikeskustelua, olen yrittänyt saada suuren tilan tilikirjanpitoa, tai paremminkin tilinpäätöstä, nähtäväksi, anonyyminä, noin esimerkinluontoisesti. Ei ole kuulunut. Maatalousyrittäjät omistavat tuotantokoneistoa, esim. Valion, joka palauttaa omistajilleen kuulemma koko tuloksensa. Se, miten tämä piiri tukineen pyörii, jää kuluttajalle käsittämättömäksi.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Paikallisessa lehdessä oli 40 lehmäisen tilan verotukseen tehdyt tilit ja taseet. Voittoa yrittäjäpariskunnalle jäi 8000e. Lopettivat tilinpidon ja sitä käsittelevässä lehtijutussa tilan emäntä sanoi että kun peruspäiväraha on jo suurempi kuin yrittäjätulo niin silloin loppuu usko..
Noista valion osuuskunta tuloista olen käsittänyt että ne ei ole oikeaa rahaa yrittäjille mutta sen selvittämät joku joka siitä tietää..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset