Jorma Nordlin

Köyhien viha tuli tutkijalle yllätyksenä

Hesarin kyselytutkimus paljasti niukkuudessa elävien toivottomuuden ja samaan aikaan poliisi varustautuu uusilla konepistooleilla ja panssariautoilla. Tämä on ajan kuva Suomesta.

"Tutkija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo, ettei ole aiemmin törmännyt tutkimuksissa yhtä massiiviseen itsetuhon ja vihan määrään."

Miten ihmeessä Suomessa tätä ilmiötä ei tiedetä! Tämä yhteiskunta yllättää minutkin tietämättömyydellään. Miksi ei ole säännöllisiä tutkimuksia "yhteiskuntaraivosta"?

"Umpikujan kokemus herättää hyvinvoivassa maassa suuria tunteita, myös raivoa. HS:n kyselyyn tuli vastauksia, joissa uhkaillaan väkivallalla poliitikkoja, päättäjiä, rikkaita – sellaisia kirjoituksia ei voi julkaista."

Ranskassa viha purkautui, kun Pariisissa autot paloivat kadulla. 

”Toiset vain kiristävät vyötä, kun toisille annetaan yli äyräiden. Ranskassa ei ole enää sosiaaliturvaa.”

"Neljäntuhannen ihmisen näytteestä ei voi päätellä sitä, kuinka yleistä tällainen epätoivo Suomessa on. Mutta vastaukset paljastavat sen mekanismin, jolla niukkuus ihmiseen vaikuttaa, sanoo tutkimusryhmän vetäjä Juho Saari. Hän on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani."

Tämä ilmiö on vaarallinen ja jos matalapalkkatöitä halutaan enemmän Suomeen, on varattava verovaroista niin paljon tukia näitä töitä tekeville, jotta tuloista jäisi myös säästöön rahaa. Mikäli matalapalkkatyössä olevan tulot tukineen kattavat vain elinkustannukset, se synnyttää kytevää vihaa jolla on vakavammat seuraukset.

Suomeen on tullut sellaisia kulttuureja muualta, joissa suhtaudutaan huono-osaisuuteen aivan eri tavalla kuin miten Suomessa on perinteisesti suhtauduttu. Suomessa on perinteisesti hiljaa vaiettu ja tyydytty osaansa.  Yhteiskunnan turvallisuustilanne on jo nyt heikentynyt, poliisi hankkii jokaiselle poliisipartiolle konepistoolit ja poliisiasemille panssariautot.

Mikäli erilaisin aktivointitoimenpitein ihmisiä ajetaan enemmän ahdinkoon, niin todennäköisesti rikollisuus kasvaa. Pienien rikosten tekeminen toimeentulon kohentamiseksi on jo nyt kannattavaa toimintaa, koska kiinnijäämisriski on käytännössä olematon. Poliisi ei enää tutki pieniä rikoksia.

Helsingin Sanomat: "Niukka elämä lyö maahan."

YLE: "Poliisi aikoo varustaa kaikki partiot konepistooleilla."

Uusi Suomi: "Tällainen poliisin panssariauto tulee Suomen kaduille – Näkyvää partiointia katukuvassa säännöllisesti"

Ranska hukassa: Keitä ovat keltaliivit ja mitä he haluavat? Protesteja tukeva Marine Le Pen HS:lle: ”Kansa nostaa päänsä”
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (99 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mitä eroa on perustulolla ja matalapalkkatöiden tuloilla lisättynä niihin saattavalla yhteiskunnan tuella työntekijöille ja sen lisäksi toimeentulotuella niille, jotka eivät kykene töihin? Ei ole muuta eroa kuin ainoastaan byrokratia vähenee perustuloa käyttämällä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kaikkihan riippuu siitä, että keneltä maksut kerätään. Perustulo menee suoraan veronmaksajien kassasta. Matalapalkkatöistä ainakin osan ihmisen toimeentulosta maksaa työnantaja. Toinen kysymys tietenkin sitten on se, että onko todella niin vähän tuottavia töitä, että työtulot eivät yksin riitä elämiseen, vaan lisätuloja on saatava yhteiskunnalta. Ideana pitää olla, että omalla työllä voi elää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Omalla työllä ei matalapalkka-aloilla voi elää, koska yritykset kilpailevat työn hinnalla. Siinä on kyse samanlaisesta mutta käänteisestä ilmiöstä, mikä vallitsee asumistukien suhteen. Eli kun asumistukia maksetaan, niin ne nostavat vuokria. Tuetuissa matalapalkkatöissä käy saman ilmiön mukaisesti päinvastoin, eli kun maksetaan tukia niin palkkaa alennetaan, koska työnantaja haluaa kilpailla markkinoilla työn hinnalla ja saa lisää asiakkaita tarjotessaan halvemmalla. Näin ollaan käytännössä tilanteessa, jossa tuloilla ei tule toimeen. Eli siis käytännöstä tuki mahdollistaa työnantajille kovemman kilpailun työn hinnalla ja nopeimmat kerkeävät voittamaan enemmän hilaamalla työn hintaa alemmaksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5

Olet varmaankin oikeassa, mutta miksi meillä sitten koko ajan huudetaan työehtosopimusten ja niihin liittyvien yleisitovuuksien perään siten, että ne nostavat palkkoja liikaa. Kysymykseni kuuluu, että miksi Suomessa on laillista maksaa niin pientä palkkaa, että sillä ei tulla toimeen? Tämähän vie motivaation ja pakottaa muihin ratkaisuihin.

Me suomalaiset voisimme suosia Suomalaista työtä ja siitä syntyneitä tuotteita. Me kuitenkin ostamme halvinta ja vielä verkon kautta, jos mahdollista. Ihmiset siis kilpailevat tuotteen ja palvelun hinnalla matalapalkkojen puolesta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Oman näkemykseni mukaan tarvitaan ns. automaattinen tulo.

Sen ei tarvitse olla perustulo, vaan automaattinen tulo pitäisi olla silloin kun ei pysty todistettavasti saamaan kokopäivätyöstä tai yritystoiminnasta itselleen tuloa joka ylittää lisääntyneiden kulujen kanssa perustulon.

Se automaattinen tulo voidaan poistaa kun on oikeassa työssä (kokopäivätyö, ei mikään silpputyö tai yrittäjä joka voi maksaa itselleen palkkaa). Siinä pitää olla liikamaksujen takaisin maksu.

Eli tämä pitäisi olla rahanjako mekanismi. Mutta rahan keräysmekanismi, pitäisi mennä sitten kulutuksen ja tulojen mukaan.

Elämisen ei tarvitse olla kallista vaan resurssien haaskauksen.

Työaikaa laskemalla ja työkuorman tasaisempi jako, ja se että resursseja käytetään tarkemmin ja kaikkiea huolletaan ihmistyöllä, auttaisi työllisyyteen.

Työkuorma ja vauraus pitäisi saada jaettua tasaisesti. Nykyinen systeemi on tässä huono.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Veronmaksaja elättää myös byrokraatin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

En usko, että oikeasti erilaisia yhteiskunnan tukia pienipalkkaisille tullaan nostamaan riittävästi. Tulee käymään niin, että palkalla ja niiden lisäksi saavilla tuilla ei jää mitään rahaa säästöön, vaan kaikki kuluu elinkustannuksiin. Siitä seuraa, että yhteiskuntaviha yltyy ja yleinen turvallisuustilanne heikkenee entisestään.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Palkkatuen käyttö on vähentynyt koko ajan ja vastaavasti kuntouttava työtoiminta on tullut tilalle. Erona näissä on se, että palkkatuella tehdään oikeasti työtä ja työnantaja maksaa huomattavan osan palkasta. Kuntouttavassa työtoiminnassa työtehtävät vaihtelevat sanaristikkojen täytöstä oikeisiin töihin ja palkka muodostuu yhteiskunnan maksamasta minimiturvasta + 9 €. Eli suunta on ollut blgistin toiveiden vastainen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ruotsissa ajatellaan järkevästi. Jos Suomessa lapsinlisät maksettaisiin vain niitä oikeasti tarvitseville, niin säästyvillä varoilla voitaisiin kohentaa entisestään huono-osaisten toimeentuloa. Nyt Suomessa on lainvastainen tilanne, koska lain mukaan lapsinlisä on tarkoitettu lapsiperheen toimeentuloon. Tätä tukea ei oikeasti tarvitse, sitä ei käytetä toimeentuloon, vaan rahat menevät muualle.

Ruotsi harkitsee lapsilisien muuttamista tuloista riippuvaisiksi: ”Järjetöntä maksaa niille, jotka eivät tukea tarvitse”

"Ruotsissa useat kansanedustajat ehdottavat, että lapsilisiin vaikuttaisivat vanhempien tulot. Tähän mennessä tukea ovat saaneet kaikki tuloihin katsomatta."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-harkitse...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuota lapsilisien maksamista vain niille, joilla se menee vain lasten toimeentuloon, on tutkittu jo vuosikymmeniä sitten. Huomattiin, että mahdolliset säästyvät varat kuluisivat tarveharkinnan t.m.s. byrokratian hoitamiseen.

Ehkä asia olisi helpompi hoitaa nyt kansallisen tulorekisterin aikoina ilman mahtavaa lapsilisävirastolaitosta asianmukaisine pää-, yli-, apu-, vara- sunmuine johtajineen ja päälliköineen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Onko nyt käynyt niin, että jopa suurimmalta osin lapsinlisien maksu on laitonta Käytävätkö muut perheet kuin huonommin toimeentulevat tämän tuen lapsen elatukseen?

"Alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. Tämän lain soveltaminen lapseen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Saman asian esitin tuossa #12 vastauksessani. Lienee tosiaan pelätty Kelan työmäärän yltiölisääntymistä.

Tulorekisteri onkin nyt pelastusrengas, jos muutoin tahtoa löytyy.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tuo on syy, miksi kannatan perustuloa. Ei ole kannattavaa selvittää, kuka tarvitsee toimeentulotukea. Parempi olisi antaa perustoimeentulotuki kaikille ja verottaa se pois niiltä, joiden tulotaso riittää kattamaan elämisen kohtuulliseksi katsottavat menot.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Ruotsi harkitsee lapsilisien muuttamista tuloista riippuvaisiksi: ”Järjetöntä maksaa niille, jotka eivät tukea tarvitse”

Tätä samaista ehdotusta on aika ajoin nostettu Suomessakin, mutta mihin se sitten kaatuu. Puhutaan tasa-arvosta, että lapsia ei asetettaisi eri kasteihin.

Totuus lienee siinä, että Kelalle aiheutuisi ylimääräistä vaivaa seurata tulonsaajien tilannemuutoksia, milloin maksetaan, milloin ei.

Mihin raja asettuisi ja miten seuranta tapahtuisi?

Keinoja varamasti löytyy, jos päättäjiltä löytytyisi yhteistä tahtoa.

Suomihan maksaa lapsilisiä ja kodinhoidontukea myös ulkomaille, jos perheen tulonsaaja tekee työtä maassamme ja maksaa veroja.

Muistaakseni Sari Essayah otti maksukummajaisen esille presidenttivaaliehdokkaana ollessaan. Sitä ei taidetttu mitenkään huomioida.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

On kovin kummallista, että Ruotsissa lapsilisää kaikille kannattaa Demarit (syy kts. viimeinen lause) ja vastustaa sikäläinen Kokoomus. Suomessa taas päinvastoin.

Lapsilisähän on ainoa mekanismi, jolla lapsiperheiden vs. lapsettomien tuloja tasataan. Progressio on keino tasata tuloeroja, mutta lapsilisän poistaminen olisi tuplaprogressiota.

Lapsilisän ehdollistaminen lisäisi taas yhdellä pykälällä byrokratiavaltiota.

Lapsi, joka ei ole koskaan saanut lapsilisää, ei myöhemmin koe kovinkaan suurta velvollisuutta yhteiskuntaa kohtaan, ja tällainen on omiaan eriarvooistamaan yhteiskuntaa merkittävällä tavalla.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Helpoin ja oikeudenmukaisin keino lapsilisäongelmaan, on sen poistaminen kokonaan. Tällöin lapsilisiä ei saisi kukaan, vaan perheen tulojen perusteella toimeentulotukea maksettaisiin normien mukaisesti.

Tällöin vain ne perheet, jotka ovat oikeasti tuen tarpeessa, saisivat yhteiskunnalta tukea.

Olen tarkemmin käsitellyt aihetta useaan otteeseen ja ne ovat luettavissa sivuillani. http://www.ritvapuolakka.fi/412164009

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Se olisi helpoin tapa, samalla pitäisi sitten vastaavasti nostaa toimeentulotukea ja työttömyyskorvauksiaa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #39

Sinänsä toimeentulotukea ja työttömyyskorvauksia ei edes tarvitsisi nostaa, koska laskenta menee kaavamaisesti normien mukaan perheenjäsenten lukumäärä huomioiden.

Etuuksien maksatus on nykyisin Kelalla, joten sieltä suoraan näkevät mitkä ovat perheen tulot ja menot.

https://www.kela.fi/toimeentulotuki

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #41

Samaan lopputulokseen päästään, kun maksetaan perustoimeentulo perustulona kaikille ja verotetaan pois niiltä, joiden tulot riittävät.

Sinun mallissasi sosiaalityöntekijöiden ja käsittelijöiden määrää joudutaan kasvattamaan Kelassa. Tarveharkinta ei kuitenkaan voisi poistua.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #78

Työntekijöiden määrää ei joudu kasvattamaan, koska samalla napinpainalluksella näkee ihmisen tulot ja menot kuten nytkin. Yksi etuus eli lapsilisät olisi vähemmän, joten lapsilisien poisto vähentäisi turhaa byrokratiaa, jonka lisäksi se säästäisi yhteiskunnan tulonsiirtoja huomattavasti.

Jos puhut perustulosta, niin sitä en kannata ja vuonna 2016 perustelin asiaa tarkemmin kirjoituksessani "Perustulo on ansa, johon ei kannata langeta". http://www.ritvapuolakka.fi/412164089

Matti Simonaho

Sille on ihan sama kuinka korkean koulutuksen maan johdossa toimivat henkilöt omaa, ja sille on ihan sama kuinka korkean koulutuksen heidän avustajansa omaa, kun tiedot alemmalta viranhaltijatasolta "kuinka Kansa voi" ovat kokonaan tai osittain virheeliset tai puuttuvat. Kokonaan tai osittain virheellisten tietojen perustalta tai kokonaan puuttuivien tietojen perustalta kun tehdään johtopäätöksiä ja päätöksiä, tulos ei ole elinympäristöä ja yhteiskuntaa kehittävä - päinvastoin.

Verotuloja voi nostaa poistamalla elinympäristöstä ja yhteiskunnasta kaiken sellaisen missä verovaroja todistettavasti käytetään väärin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kurjistamisen mekanismit ovat moninaiset:

Globalisaatio saattaa parantaa teollistuvissa kehitysmaissa olevien köyhienkin asemaa, mutta samalla se kurjistaa perinteisten teollisuusmaiden köyhien asemaa.

Ilmastokurjistaminen tapahtuu tasaverotyyppisillä rangaistuksilla, joiden vaikutus tuntuu pahiten heikoimmassa asemassa oleviin. Jos liikenteessä olevien henkilöautojen keskihinta on alle 4000€ ja verohelpotukset kohdistuvat yli 40 000 € sähköautoihin, siinäkin valtio tukee kurjistamista.

Holtiton maahanmuutto kurjistaa heikoimmassa asemassa olevien elämää monin eri tavoin.

On huomattava, että keskiarvopohjaiset mittarit paljastavat kurjistumisen heikosti tai ei ollenkaan, jos parempituloisten asema yhä paranee. Tämä voisi osaltaa selittää tuota yllättyneisyyttä. On tuijotettu vain mittareita, ei tavattu kurjistettuja.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Suomi on vasta matkalla glopaaliin maailman talouteen, tämä on vasta alkua.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomessa ei riitä poliisien resurssit jos matalapalkkatyö synnyttää yleisesti sellaista köyhyyttä, joka kannustaa sellaiseen "kevytyrittäjyyteen" jossa haetaan sitten puuttuva toimeentulo omalla luvalla ilmaiseksi.

Esimerkiksi Lontoossa on jo pitkään ollut "palveluita" joissa köyhät perheet antavat narkkareille ostoslistan ja hyvin edullinen ruokakassi tulee kotiin. Vastaavaa toimintaa on jonkin verran Helsingissä.

Suomessa tällainen toiminta on todennäköisesti hyvin kannattavaa, koska poliisilla ei ole resursseja tutkia näitä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Suomessa ei riitä poliisien resurssit jos matalapalkkatyö synnyttää yleisesti sellaista köyhyyttä, joka kannustaa sellaiseen "kevytyrittäjyyteen" jossa haetaan sitten puuttuva toimeentulo omalla luvalla ilmaiseksi."

Tuo on aivan totta.

Tätähän on viimeaikoina oikein yritetty kun poliisikin keskittää resursseja ihmisten liikkumisen seurantaan ja sieltä poikkeavuuksien poimimiseen (koska se on halpaa ja automatisoitavissa).

Tämähän johtaa siihen, että jos "kevytyrittäjä" ei käytä autoa ja sulkee puhelimensa, ymmärtää kiertää ne ilmeiset kamerat ja saa rikoksen selvitystyömäärän järkyttävän korkeaksi verrattuna jonkun huumekuskin havainnointiin, poliisi on vaikeuksissa. Resurssit kun menee edelleen siihen poikkeavuuksien havainnointiin ihmisten liikkumisesta tai vaikka siihen että pitää vahtia perjantai ja launtai-iltaisin juoppoja.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #24

"Tämähän johtaa siihen, että jos "kevytyrittäjä" ei käytä autoa ja sulkee puhelimensa, ymmärtää kiertää ne ilmeiset kamerat ja saa rikoksen selvitystyömäärän järkyttävän korkeaksi verrattuna jonkun huumekuskin havainnointiin, poliisi on vaikeuksissa."

Tähän vastasiirtona on orwellilaisen valvontayhteiskunnan kehittäminen.

"Älykäs valvontateknologia on vastaus poliisitutkinnan tehostamiseen."

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26663...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #27

"Tähän vastasiirtona on orwellilaisen valvontayhteiskunnan kehittäminen."

Toki.

Sanoinkin että kamerat pitää välttää.

Käytännössä menee siihen, että pussi päähän ja siihen aikaan kun ei ole ihmisiä niin sitten rötöstelee. Ostoskeskuksissa videovalvonnassa jää kyllä kiinni.

Tämä nyt ei ole mitenkään sattumaa, että jotkut kultasepän liikkeet mieluiten ovat ostoskeskuksissa. Jos olisi muualla niin aika helposti joku viskaa tiiliskiven ikkunasta sisään, käyttää aikaa minuutin siihen että vie arvokkaan näkösen ja juoksee pois.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #27

On kuitenkin huomattava, että tarpeeksi kurjistetulle ilmainen katto päänpäällä ja maksuton ruokailu on etu. Tässä valvontakamerat eivät estä ylläpidon hankkijaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ranska on esimerkki siitä miten pahasti jopa valtiojohto voi irrota tavallisten ihmisten todellisuudesta kokonaan.

"Aiheuttiko Macron hölmöilyllään mellakat?"

"Haukkui kansalaiset laiskimuksiksi. Se on suoraan bensan heittämistä liekkeihin huonojen minimipalkkojen ja pienituloisten eläkeläisten veronkorotusten suututtamien ranskalaisten edessä."

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26560...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ranskassa viikonlopun mellakat jatkuvat jo kahdeksatta viikkoa.

Meillä uutiset eivät kerro juuri mitään. Oli toki maininta, mutta heti perään, että porukat ovat pienentyneet.

Ranskan tv (France24) kertoi tänä aamuna, että kaduilla, ympäri Ranskaa on ollut n. 50.000 protestoijaa, jotka haluavat Macronin siirtyvän vallasta.

Käykin mielenkiintoiseksi, miten kauan protestit jatkuvat. Onnistuuko vallassaoleva Macron pysäyttämään kansalaisten vaatimukset?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ranskassa joutuvat kohentamaan huonosti toimeentulevien elintasoa huomattavasti. Ongelmat ja mielenosoitukset eivät muuten poistu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #20

Aiempia, ranskalaisten työssäkäyvien kansalaisten haastatteluja kuunneltuani, eivät taida tyytyä pelkästään elintason kohottamiseen, vaan vaativat presidentin eroa.

Kansa ei luota, että Macron jatkossakaan muuttaisi uudistuspolitiikkaansa. Todennäköisesti hetkeksi, kansalaisia rauhoittaakseen.

Macron on todennut puheissaan, että rakennemuutokset jatkuvat. Ja, että mellakoitsijat rangaistaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #22

Sen verran väärillä asenteilla ranskalaisia huono-osaisia kohtaan johtaa maata, niin on ymmärrettävää nämä erovaatimukset.

Mellakoitsijoiden rankaiseminen on periaatteessa ymmärrettävää, mutta käytännössä kun mellakoidaan köyhyyden ja huono-osaisuuden vuoksi, niin siinä voi tapahtua niin, että tuleekin heittäneeksi lisää bensaa liekkeihin. Katsotaas kuinka käy.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #23

Ranskalainen temperamentti on lievästi ilmaisten, syttyvää.

Suomalaisia vaivaa häpeänkulttuuri.

Häpeän vuoksi, monet yhdeksänkymmentäluvun velkaorjat tappoivat itsensä. Viha kohdistui itseen, ei ulospäin.

Sanonta, 'ei maassa oikeutta saa, jos itse sit' ei hanki' lienee edelleen voimissaan.

Oikeistopohjaiset hallitukset ovat vieneet suomalaisilta ilon ja mahdollisuudet.

Tämä viimeisin, pahin mahdollinen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #29

Perinteisesti Suomessa on noin kuten hyvin totesit. Nyt kuitenkin maa on rajusti muuttunut ja muuttuu, juuri siitä syystä yleinen turvallisuustilanne on heikentynyt. Suomeen on muuttanut ihmisiä sellaisista maista, jotka toimivat ihan eri tavalla kuin yleensä perinteisesti Suomessa on toimittu.

"Oikeistopohjaiset hallitukset ovat vieneet suomalaisilta ilon ja mahdollisuudet.
Tämä viimeisin, pahin mahdollinen."

Tämä on mielenkiintoinen havainto, koska samanlaista keskustelua yhteiskunnan yleisestä matalasta mielentilasta käydään yllättävissäkin paikoissa, kuten työpaikoilla, sen olen havainnut. Sinänsä niissä ei ole suoraan syyllisiä ollut esillä, koska kärjistämisen suhteen ihmiset ovat varovaisia muualla kuin somessa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #30

On ymmärrettävää, että kärjistäminen pelottaa, koska halutaan säilyttää oma turvallisuuskokemus.

Onhan meillä muistissa hyvin, vuoden 2018 - 100 -vuotta sisällissodasta (tai kapinasta).

Nyt elämme erilaista aikaa.

Olosuhteemme ovat muuttuneet ja taloudelliset edellytykset selviytyä muutoinkin, kuin talollisilta ruuan ryöstelystä, ovat erinäköiset.

Kaupat pullistelevat ruokaa, hävikkiruokaa viedään ruuanjakopaikkoihin.

Nälkä ei sanele enää ehtoja, mutta eriarvoistaa ihmisiä, jotka ostavat ruokansa kaupasta vs. ilmaisen ruuan jonottajista.

Edelleen, häpeä estää näyttäytymästä yhteiskunnassa vaillejääneenä - edelleen viha kohdistuu ihmiseen itseensä, ei päättäjiin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #40

Häpeän kulttuuria vielä edustaa Helsingissä halu piilottaa köyhien ruokajonot näkyvistä.

Eräs järjettömin juttu mihin törmäsin ruokajonojen ja ylipäätään vapaaehtoistyön kanssa oli, kun vaimoni halusi mennä vapaaehtoistyöhön jakamaan ruokaa ruokajonoon, ennen kuin pääsi opiskelemaan. Otin yhteyttä Myllypuron ruokajonosta vastaavaan esimieheen ja sovimme tapaamisen. Tapaamisella esimies kertoi, ettei suosittele vaimoni tulevan ruokajonoon töihin, koska voi saada siitä karenssin ja työttömyyskorvaukset lähtevät. Näitä tapauksia oli kuulema ollut.

Vaimoni ihmetteli Suomea ei edes hyvän tekeminen ole sallittua vaan siitäkin rangaistaan karenssilla. Tämä tapahtui noin kolme vuotta sitten, ehkä nyt jo lakia on muutettu. En tiedä tämän hetken tilannetta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Meillä uutiset eivät kerro juuri mitään. Oli toki maininta, mutta heti perään, että porukat ovat pienentyneet."

Mielenosoittajien määrä on vähentynyt sen takia Pariisin keskustan alueella, koska poliisi ratsaa keskustaan tulevan liikenteen, eikä päästä keltaliivejä mukanaan kantavia keskustan alueille.

Itse mielenosoitukset eivät ole vähentyneet, vaan pikemminkin laajentuneet.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvä blogi.

Tätä sanomaa pitäisi levittää enemmän täällä somessa, ehkä politikot ja päättäjätkin sen tajuaisivat jossain vaiheessa.

Juuri tätä samaa minäkin olen yrittänyt sanoa, vähän eri sanoin vain ja erilaisin painotuksin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hyvä, että meitä on useampia, jotka pitävät aihetta esillä. :-)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

K.Marx ja F.Engels kirjoittivat Kommunistiseen manifestiinsa (1848), ettei köyhälistöllä ole kuin kahleensa:

"Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallan­kumouksen edessä. Proletaareilla ei ole siinä muuta menetettävää kuin kahleensa. Voitettavana heillä on koko maailma. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!"

Onko porvaristolla nyt vapinan paikka? Toivottavasti he erottavat sen delirium tremens:stä.

Eteensä katsova sijoittaja varmaan käyttää tilannetta hyväkseen ja sijoittaa piikkilanka- ja pampputeollisuuteen?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Esimerkiksi Ranskassa keltaliivien mielenosoitukset ja autojen polttamiset ovat esimerkki siitä miten ihmisillä tulee mitta täyteen köyhyyden kanssa. Seuraan läheltä Suomessa asuvien maahanmuuttajien tilannetta. Noin kymmenen vuoden sisällä, tai jopa aikaisemminkin yhteiskunnan turvallisuustilanne on pudonnut paljon, jos he eivät ole saaneet hyväpalkkaista työtä, tai jos matalapalkka-alojen tukia ei nosteta korkeiksi.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Sipilä vielä loi harha kuvitelmia että täällä on taivas maan päällä luvatessaan talonsa tulijoille. (Milloin kantaa vastuun puheistaan?) Täällä on vain lämmintä kättä ja kylmiä tuulia kun arki koittaa ja se tuuli se tulee kylmemmäksi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kun oikeistopuolueet ovat vallassa, niin ulkomaanvelka vähenee ja ihmiset köyhtyvät.

Sitten voi esitellä upeita saavutuksia valtiontalouden hoidossa, kauheasti se ei silloin kyllä lämmitä, kun köyhät ja väsyneet llähtevät iikkeelle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Yksi juurisyy on korkeat asumismenot. Jos vuokra-asuntomarkkinat eivät toimi, niin pelotteeksi voi tarjota tilapäistä hintasääntelyä. Se on riittävä pelote, joka kannustaa asiaan liittyviä toimijoita työhön asian korjaamiseksi.

Asumistuessa jälleen uusi ennätys? ”Vuokrat saadaan pidettyä keinotekoisesti korkealla”

https://www.uusisuomi.fi/asuminen/268516-asumistue...

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Täysin totta, asumisen kustannukset ovat yksi suurimpia syitä eriarvoiseen kehitykseen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Asumistukea, jonka merkitystä en suinkaan vähättele, suurempi tekijä on meidän rakentamisemme markkinat. Rakennuttajan ja rakentajan roolit on sekoitettu niin, että sama taho eli suuret rakennusfirmat toimivat molemmissa. Kun talousjärjestelmässämme asuntoja ei rakenneta eikä ylläpidetä ihmisten niissä asua vaan tuottamaan rakennuttajarakentajilleen ja omistajilleen voittoa, on seurauksena vain asukkaiden vedetystä.

Asumistuen tehtävä on tässä vain ohjata kaksi erillistä rahavirtaa rakennuttajarakentajille: toinen menee suoraan palkoista ja muista tuloista heille ja toinen kierrätetään verotuksen kautta. Sillä yritetään luoda sosiaalisuuden harhaa ahneen rahastuksen ylle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #32

Oma ehdotukseni olisi se, että asumistuesta tekisi jonkun alueellisen tuen mitä saa rakentamisesta ja korjauksista. Vie ne kuitit ja tuntikirjanpidot yms. dokumentaatiot, valokuvat kun linjasaneeraus meneillään ja jne. ja siitä se raha.

Toki pitäisi kuntien ja muutaman isoimman vuokralordin vuokrahinnat hintasääntelyllä painaa sen asumistuen verran alemmaksi siirtymäajaksi ja jotenkin porrastaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Luulenpa tehokkaimman keinon meidän nykyisen talousjärjestelmän vallitessa olevan, että rakennuttajat saataisi vahtimaan rakentantamisen kustannuksia niin, että rakentajalla ja rakennuttajalla olisi aidosti toisistaan erilliset taloudelliset edut. Silloin rakennuttajan oma etu olisi vahtia, ettei rakentaja suhmuroi ja vedätä. Nyt molempien roolien, yhden ja saman rakentamisen suusyrityksen etu on vedättää loppuasiakasta.

Hintasäännöstelyyn en usko koska meillä on historiasta esimerkkejä jotka osoittavat yksityisten yritysten olevan hyvinkin innovatiivisia sellaista kiertämään kun oma taloudellinen etu on kyseessä.

Käsittääkseni ainoa keino painaa asumisen hintaa alas olisi aidosti kunnallinen asumistuotanto joka varmistaisi riittävän voluumin hintojen laskea. Mutta sehän olisi yksityisiltä alan toimijoilta pois joten se on poliittisissa oloissamme mahdottomuus. Siten niukkuus ja vedätys jatkuu koska alan suuryritykset hallitsevat prosessia kaavoituksesta lähtien.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko Vastaus kommenttiin #45

Uuden asunnon hinnasta on yli 50% veroja ja yhteiskunnan vaatimia maksuja. Lisäksi erilaiset säädökset nostavat hintoja, jolloin päädymme noin 60% osuuteen ei-välttämättömiin maksuihin ostohinnasta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Viita uskoo, että asumistukikulut saadaan kuriin kohtuuhintaisella asuntotuotannolla. Vuokralaiset ry:n mukaan asumisen tukielementtejä ei pitäisi katsoa markkinaehtoisten toimijoiden voitontavoittelun näkökulmasta."

Kopioin tuon tekstin US:n sivuilta.

Vuokralaiset ry. on pitkälti suurten vuokranantajien sanelemassa ohjeistuksessa.

On suorastaan häpeällistä, että pj Viita viitsii vielä puhua kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta - se on sanahelinää.

Kannattaa käydä katsomassa, keitä Vuokralaiset ry:n taustaryhmiin kuuluu.

Pekka Pylkkönen

Tämäm hallituskauden aikana pienituloisimman desiilin reaalitulot ovat kasvaneet yli 3%. Euromääräisesti 450€/v inflaatiokorjattuna siis. Se on puolet enemmän kuin edellisen, tuloeronsupistushallituksen aikana.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mutta onko se riittävästi jos vertaa vuosien kehitykseen menoissa ja tuloissa pienituloisten ja köyhien osalta?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #61

Tietenkään se ei ole riittävästi. Milloin pummi olisi ollut mihinkään tyytyväinen?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Onko todella tilanne yhteiskunnassa muuttumassa myös huono-osaisuuteen liittyvän keskustelun suhteen? Se oli syy miksi ylipäätään kymmenen vuotta sitten aloin kirjoittelemaan Puheenvuorossa blogeja. Aihe ei juurikaan kiinnostanut lukijoita, joten jätin aiheen ja joskus harvoin siitä kirjoittelin.

Nyt asia näyttää kiinnostavan eri tavalla ja on mielenkiintoista seurata mitä on tapahtumassa.

Julkaisin kirjoituksesta otteen myös vauva.fi:n keskustelupalstalla ja siellä siitä heräsi vilkas keskustelu.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3358336/koyhien-vi...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Noh, jos joku Orwelli alkaisi sensuroimaan sellaista keskustelua niin Suomessa olisi mellakka, ja täysin oikeutetusti.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

"Julkaisin kirjoituksesta otteen myös vauva.fi:n keskustelupalstalla ja siellä siitä heräsi vilkas keskustelu."

Ja kommentointi on erittäin tasokasta. Tuossa yksi parhaista:

"Suomi on maailman paras valtio kouluttaa itsensä ja nostaa itse itsensä saappaanrakseista ylös suosta. Jos ei täällä pärjää niin ei kyllä missään.

Jos vässykät haluavat vihata jotain niin vihatkoon itseään kun eivät ole koskaan viitsineet tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen. Kuka on tuhlannut heidän rahansa, ja kuka on juonut ne viinat? Ei varmasti ole päättäjät eikä kadulla kävelevät kanssaihmiset."

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomalainen köyhä ei vertaa itseään Intialaiseen ja Gambialaiseen köyhään, vaan muihin suomalaisiin. Suhteellinen köyhyys mitataan maan elintason keskiarvosta, puutetta ja niukkuutta on vaikka kuinka Suomi on länsimainen "hyvinvointivaltio." Hyvinvointivaltio -argumentti tai absoluuttinenköyhyys -kortti eivät kuitenkaan oikeita sulkemaan silmiään suomalaisten suhteelliselta köyhyydeltä. Ja tämä tosiasia pätee niin kauan kuin suomalaiset köyhät elävät korkeiden asuin- ja elinkustannusten Suomessa eivätkä missään toisesaa maassa jossa "asiat ovat huonommin." Ja eiköstä järkikin jo sen sano, että Suomessa elävä immeinen tavoittelee "suomalaista elintasoa."

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Sunnuntain satu:

Syrjäseudulla on edulliset asumiskulut, mutta töitä ole. Perheen aikuiset saavat työttömyyskorvausta. Toinen aikuisista saa matalapalkkaisen työpaikan Helsingistä. Perhe muuttaa Helsinkiin iloiten. On toiveita, että perheen toinen aikuinen saisi myös töitä, ei saanut. Perhe saa muuton jälkeen asumistukea, koska asunnon vuokra vie lähes kokonaan työllistyneen palkan. Perhe saa nyt työttömyyskorvauksien sijaan vähän palkkaa, paljon asumistukea ja toimeentulotukea. Eläminen on kalliimpaa - raha ei riitä pakollisiin menoihin. Työllistyneen unelma työntekemisen kannattavuudesta on romuttunut. Työllistynyt sairastuu masennukseen. Kela ei maksa sairauspäivärahaa, koska kyse ei ole Kelan mukaan masennuksesta vaan työuupumuksesta, joka ei ole sairaus. Rapsahtaa aktiivimallivähennys työttömyyskorvaukseen. Eipä sillä väliä. Perhe saa työttömyyskorvausta, asumistukea ja toimeentulotukea. Helsinkiin työn perässä lähtenyt henkilö seisoo nyt ruoka-apujonossa. Katkeruus nostaa päätään. Se ei ole sen pituinen se.
Edit. Asumistuki syrjäseudulla oli aiemmin huomattavasti pienempi kuin Helsingissä, eikä toimeentulotukea tarvittu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tähän liittyyen tässä alla eräs vanhempi kirjoitukseni (23.12.2016).

Ennakkoluulottomampi ratkaisu helpottaisi talouden sopeuttamista

Joustamalla vaikeassa tilanteessa markkinatalouden "vaatimuksesta" todennäköisesti löytyisi pehmeämpi tie valtiontalouden sopeuttamisessa. Merkittävin ongelma on sitoutumisen puute, esimerkiksi ääniä ei saa jos lupaa tehdä kovia talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Mutta jos hieman tingitään omista poliittisista ideologioista, niin voisiko ne sopeuttamistoimenpiteet kuitenkin olla jonkin verran kevyempiä?

Jos esimerkiksi vuokrasäännöstelyllä ja pitämällä asumistuet ennallaan, saadaan pelivaraa suuremmille säästöille, niin eikö pragmaattisesti ajateltuna kannattaisi käyttää se mahdollisuus heittäen siinä kohtaa poliittiset ideologiat vähäksi aikaa roskikseen? Siitähän koituisi suurta ja kauaskantoista hyötyä myös jälkipolville.

Palattaisiin takaisin markkinatalouteen vuokra-asuntomarkkinoilla, kun tilanne on parempi. Markkinataloutta joudutaan harjoittelemaan ja hakemaan sen muotoa välillä peruuttaen ja ottaen uudestaan, kuten demokratiankin suhteen käy useissa valtioissa. Ei kannata ajaa päin seinään, kun peruuttamalla ja pysähtymällä voi etsiä kiertoreittiä palaten samalle reitille takaisin seinän jälkeen. Isompi ongelma sopeuttamistoimissa on poliittisten ideologioiden aiheuttaman "pattitilanteen" syntyminen . Kokoomus ei halua tilapäistä "oikaisua" reitiltä puolustaessaan markkinataloutta.

Numeroiden valossa Sipilän hallituksen kova sopeutusvauhti ja säästöpaniikki ei ole perusteltua, muuten kuin poliittisista syistä. Haluavat tehdä mahdollisimman paljon tämän hallituksen aikana, koska seuraava hallitus on toisenlainen. Oppositio haluaa ottaa enemmän velkaa ja keventää rajua talouskuuria. Se on sinänsä perusteltua, jos sillä haettaisiin todella aikaa merkittävien muutosten tekemiseen. Kävisikö niin, ettei merkittäviä muutoksia tule, vaan ne siirtyvät ajankohtaan, jolloin ne on pakko tehdä? Jos maan taloustilanne heikkenee entisestään, se ajankohta voi olla käsillä jo seuraavan hallituksen vaihtuessa verotulojen putoamisen aiheuttaman velkaantumisvauhdin kasvaessa.

Valtion velan tilanne

Jos valtiolla on 146 mrd velkaa, silloin Suomen valtio on lievästi ylivelkainen. Kun valtiolla on oman bkt:n verran velkaa, se jarruttaa talouskasvua. Suomen BKT on noin 209 mrd euroa. Suomella on noin 48 mrd varaa ottaa velkaa ennen kun se on lievästi ylivelkainen. Valtio on lievästi ylivelkainen, kun velka on 70-90% BKT:stä. Nykyisellä velkaantumisvauhdilla on 30 mrd tullut lisää 5:ssä vuodessa. Eli noin 8 vuotta voisi nykyvauhdilla velkaantua, jotta olisi lievästi ylivelkainen. Siis voi siirtää veronmaksua jälkipolville. Tämä siis pitää sisällään sen olettaman, ettei velkaantumisvauhti kiristy. Se riippuu mihin suuntaan verotulot kehittyvät. Jos työttömyys lisääntyy eikä siten synny uusia työpaikkoja, niin velkaantumisvauhti kasvaa.

Talousongelmat ovat jo jatkuneet 10 vuotta. Jos mitään selvästi merkittävää muutosta ei tapahdu, voidaan pahimmassa tapauksessa roikkua samanlaisessa tilanteessa vuosia ja ajaudutaan ylivelkaiseksi, jopa nopeammassa ajassa kuin 8 vuotta.

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22836...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Oletteko huomanneet miten on arka aihe yleisestä turvallisuustilanteesta puhuminen? Esimerkiksi poliisin panssariautojen ja konepistoolien hankinta ei herätä juurikaan mediassa yhteiskunnallista keskustelua turvallisuustilanteesta. Asia halutaan mielummin vaieta ja turvallisuustilanteesta puhutaan yleensä vähätellen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En oikein voi nähdä tuota köyhien ahdinkoa. Yhdellä tuntemallani työttömällä valmentavassa koulutuksessa olevalla jää päivärahasta ja opintojen kulukorvauksesta käteen 820 €/kk, johon päälle lapsilisärahat lisineen 300 €. Vuokra+sähkö ovat asumistukien jälkeen 143 €. Käyttövarat ovat siten noin 980 €. Niistä henkilö käyttää omaan ja lasten elämiseen noin 400 €/kk + joskus satunnaisia isompia menoja, kuten kalusteiden hankintaa. Eläminen ei ole millään tapaa köyhää ja säästöön jää käytännössä 400-500 €/kk – itselläni keskituloisena ei jää oikein penniäkään johtuen isommista kuluista ja kulutustottumuksista.

Opiskeluaikoinani opintoraha oli nykyrahassa jotain 1200-1500 mk/kk (200-250 €), huomattavasti alle silloisen toimeentulotuen. Vuokratuki kattoi vuokrasta jotain 80 % eli siihen piti lohkaista vielä hieman. Opintolainaakin olisi saanut, mutta juuri kukaan ei sitä ottanut ellei ollut pakko. Itse otin vain 15 000 markkaa (2300 €) tietokoneen ostamiseen. Silti vajaan 200 €:n käyttörahoilla sai syötyä, elettyä, ostettua 3000 markkaa (500 €) maksaneen auton ja ajeltuakin hieman viikonloppuisin. En juuri käyttänyt alkoholia ja söin maksalaatikkoa, ranskanleipää ja teetä. Ei siinä juuri juhlittu, mutta tuli pärjättyä ja ihan hyvin.

Nykyisellään keskituloinen palkkakaan ei meinaa millään riittää, kun rahat menevät hieman kalliimpaan ruokaan, lapsiin, kulutuselektroniikkaan, harrastusvälineisiin, kodin tarvikkeisiin ja tietenkin silloin tällöin viinaan.

Köyhyyden syiksi paljastuvatkin usein elämäntavat ja kulutustottumukset – mihin rahaa käytetään ja kuinka huolettomasti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Vuokra+sähkö ovat asumistukien jälkeen 143 €."

Huh, missä noin halpaa on?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Ei se vuokra vaan se asumistuki. Kun vuokra 60 m2:n asunnosta on 566 € ja asumistuki 453 € niin siitä jää 113 € itse maksettavaa. Plus sähkö 30 €/kk.

Pekka Pylkkönen

Itselläni 3500€ brutosta jää käteen lapsilisien kanssa 2700€. Sillä sitten elää nelihenkinen perhe samalla nettotulotasolla kuin mitä toimeentulotukilaskelma antaa. Tuet ovat aivan liian korkeat ja syövät kyllä tehokkaasti työmotivaatiota yhdessä surkeasti vinkuvien vihaa lietsovien sossupummien kanssa.

Nettipoliisin pitäisi ruveta jahtaamaan aseiden kanssa liian pienistä tuista valittavia.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

"Nettipoliisin pitäisi ruveta jahtaamaan aseiden kanssa liian pienistä tuista valittavia."

No ensin pitäisi kyllä saada tuollaista typerää skeidaa suoltavat länkyttäjät pois netistä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #60

Höpsis. Ihminen joka välittää liian pienistä tuista ei yksinkertaisesti ansaitse mitään. Jos ei niin yksinkertaista asiaa osaa kuin kiitoksen sanomista veronmaksajille, joutaakin kuolla nälkään. Se on sitä aitoa oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #65

Alkaa mennä mielipiteet melkoisen koviksi.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #67

Suunnilleen ensimmäinen asia mitä lapselle opetetaan on että pitää sanoa kiitos kun joku antaa jotakin. Ja nyt aikuisille onkin yllättäen opetettu että sitä leivän pöytään kantavaa duunaria voikin haukkua ja sille voi raivota kun puolet tuloista ei ole riittävästi yhteiseen pottiin. Mikä ihme nykyihmiseen on oikein mennyt?

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen Vastaus kommenttiin #70

"Ja nyt aikuisille onkin yllättäen opetettu että sitä leivän pöytään kantavaa duunaria voikin haukkua ja sille voi raivota kun puolet tuloista ei ole riittävästi yhteiseen pottiin."

Ja paskanjauhaminen jatkuu. Ei kukaan ole haukkunut duunareita. Päin vastoin, duunarit kuten sinä haukutte pienipalkkaisia yksinhuoltajia, työttömiä, sairaita ja muita jotka tarvitsevat verovaroista maksettavia tukia elääkseen ihmisarvoista elämää.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #90

Hesarin kommenttiosio on täynnä katkeraa vinkumista siitä etteivät veronmaksajat maksa tarpeeksi.

Itse haukun vain niitä jotka ruikuttavat saavansa liian vähän ilmaista rahaa veronmaksajilta. He ovat läpimätiä.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen Vastaus kommenttiin #92

"Hesarin kommenttiosio on täynnä katkeraa vinkumista siitä etteivät veronmaksajat maksa tarpeeksi."

Ihan tosi? Laitahan linkkiä niihin mainitsemiisi vinkumisiin, kun itse olen lukenut niin hesarin kuin muidenkin aviisien kommenteista enimmäkseen päinvastaisia mielipiteitä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Juuri tällaisten Pylkkösten ja Macronien kaltaisten kovien mielipiteiden takia esimerkiksi Ranskassa poltetaan autoja kadulla. Rintamalinja syvenee.

Minä en esimerkiksi oman tilanteeni perusteella vedä mitään johtopäätöksiä mistään ihmisryhmästä, koska se on todennäköisesti totaalisen väärä ja vastoin todellisuutta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #64

Ja Macronin pitäisi vastata pummien riehumiseen panemalla paikallisen sossun ovet säppiin ja ampumalla rosvot.

Yrität käyttää huligaanien riehumista politikoinnissa. Netti on täynnä videoita kännykkäkauppojen ja luksusvaateliikkeiden ryöstelystä. Se ei ole nälkäisten vaan kriminaalien toimintaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #66

Siitähän seuraisi täysi sota kaduilla. Pieni joukko tekee näkyvimmät teot aina, mutta todellisuudessa hyödyntävät suurten tyytymättömien ja mieltä osoittavien joukkoa. Näin on aina ollut, mutta esittämilläsi keinoilla se suuri tyytymättömien joukko radikalisoituisi enemmän ja varmasti.

Ei ole ihme jos poliisi hankkii lisää konepistooleja ja panssariautoja.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #68

Ranska ohitti juuri Suomen maailman suurimpana rahankäyttäjänä sosiaaliturvaan. Vieläkö siellä pitäisi kokeilla panna lisää rahaa sossulle jaettavaksi? Jos Suomessa ja Ranskassa on suurta tyytymättömyyttä, ehkä voinemme todeta että sosiaaliturvan maksimointi onkin huono tie. Ruotsissa sosiaaliturvaan uppoaa neljännes vähemmän kuin Suomessa, eivätkä siellä autoja taida poltella kuin satunnaiset mamujengit.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

"Itselläni 3500€ brutosta jää käteen lapsilisien kanssa 2700€. Sillä sitten elää nelihenkinen perhe samalla nettotulotasolla kuin mitä toimeentulotukilaskelma antaa."

Jaa. Itse laskin Kelan sivuilta löytyvien tietojen perusteella että 4 henkinen perhe jossa on vanhemmat ja 2 10-17 vuotiasta lasta saisi perustoimeentulotukea enintään yhteensä 1516,74€/kk.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #88

Vuokra, sähkö, vesi, kotivakuutus, lasten harrastukset (250€/lapsi/v), päivähoitomaksut, terveydenhuolto, lääkkeet, toisen lapsen iltapäiväkerho maksettaisiin ainakin lisäksi toimeentulotuesta Helsingissä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"En oikein voi nähdä tuota köyhien ahdinkoa. Yhdellä tuntemallani työttömällä valmentavassa koulutuksessa olevalla jää päivärahasta ja opintojen kulukorvauksesta käteen 820 €/kk, johon päälle lapsilisärahat lisineen 300 €."

Muodostit näkemyksen yhden tuntemasi työttömän perusteella.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Muodostit näkemyksen yhden tuntemasi työttömän perusteella.»

Esitin siinä siis kaksi esimerkkiä, joista toisessa omat tuloni olivat opiskelijana huomattavasti työttömyyskorvausta alhaisemmat, ehkä noin puolet.

Saa vapaasti esittää enemmän esimerkkejä, mutta oikeasti nykyään aikuisen ihmisen laskennalliset 609 euron elinkulut ovat aika reilut jos ei juo päivittäin viinaa eikä shoppaile kulutustuotteita.

Itselläni menee nykyään paljon ruokaan kuukaudessa, ehkä 250-300 €, ja loppu on enemmän tai vähemmän optionaalista; muita "aika välttämättömiä" on ehkä 100 €/kk, vähemmän välttämättömiä sitten paljon enemmän ja elämäntapajutut syövät loput.

Ruokakulut saa halutessa aika helposti pudotettua alle 100 €:oon kuukaudessa, eikä tee edes tiukkaa. Siis iso mieskin. Vaatteet 30 €/kk, hygieniatarvikkeet 10 €/kk, jnpp. Tietenkin suurempiin hankintoihin menee jonkin verran rahaa, kuten pesukone ehkä 10 €/kk, telkkari 10 €/kk, tietokone 20 €/kk, kännykkäliittymä 20 €/kk, kännykkä 20 €/kk, jnpp. No tuolla päästiin siis 120 €/kk kuluihin eli 100 €/kk ruoan kanssa aika opiskelijabudjettiin. Vähän jotain lisäyksiä niin 300 €/kk on realistinen.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

"Käyttövarat ovat siten noin 980 €. Niistä henkilö käyttää omaan ja lasten elämiseen noin 400 €/kk + joskus satunnaisia isompia menoja, kuten kalusteiden hankintaa. Eläminen ei ole millään tapaa köyhää ja säästöön jää käytännössä 400-500 €/kk – itselläni keskituloisena ei jää oikein penniäkään johtuen isommista kuluista ja kulutustottumuksista.

Lapsilisät n. 300€ viittaa kahden lapsen yksinhuoltajaan. Saman lapsilisän saa 500 000€/kk tai vuosi ansaitseva yksinhuoltajavanhempi. Ko. lisä on tarkoitettu lapsiperheelle tuloista huolimatta. Se kai jotenkin vähän kuittaa lasten aiheuttamia menoja. Kaikille tasapuolisesti ja riippumatta tuloista.

400€ riittää kuukauden menoihin kolmelle henkilölle ja loput säästöön?? Missä maailmassa sinä elät?

Pekka Pylkkönen

Maailman väestöstä noin 90% elää ostovoimakorjatusti vähemmällä. Ehkä sinä elät satumaailmassa jossa taivaasta sataa mannaa ja puput kusevat kultaa.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Toki kolmehenkinen perhe pärjää hyvin 400€:lla/kk. Suomi on hyvinvointivaltio, joten muutakin kuin kesäasuja toivoisi lapsille. Mitä veroja sinun maailman väestösi maksaa?

Otetaan Suomeen sitä taivaan mannaa, joka lisää Suomen ostovoimaa, eikä kuluta vähiä varoja (lue velkarahoja).

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    « Se kai jotenkin vähän kuittaa lasten aiheuttamia menoja.»

Lapsilisärahan perusosakin melko lailla kattaa lapsen kulut. Tämä on useampienkin tuntemieni keski- ja hyvätuloisten tuttujeni kokemus. Kaikki sen yli menevä on hemmottelua, lisäkivaa ja vaivannäön helpottamista.

Yksi, mikä alentaa kuluja hieman on päiväkoti, joka on peruspäivärahan varassa eläville ilmainen. Siellä kun saa 10-15 ateriaa viikossa, kun kotona täytyy tarjota 13-18 ateriaa viikossa eli jopa yli puolittaa ateriat. No, aterian hinta on noin 1-2 €, joten eivät ne kamalasti köyhdytä.

Pienten lasten vaatteet maksavat ehkä 30 €/kk, kun ostaa ne kirpparilta, joita on nykyään pilvin pimein. Kirpparivaatteet ovat laadukkaita, mutta tiedän, että monet vanhemmat kammoavat niitä.

Vaipat 30 €/kk, joskin kertakäyttöisillä pääsee vielä halvemmalla, jos siis haluaa pestä kakkaa. Monet pesevät.

Tori.fi:stä saa sitten kaiken muun pilkkahintaan. Hyvät lastenvaunut 30-100 €, jnpp, ja ne voi usein vielä myydäkin. Vain tyhmät ja köyhät ostavat uutena, mutta onneksi heitäkin riittää!

    «400€ riittää kuukauden menoihin kolmelle henkilölle ja loput säästöön?? Missä maailmassa sinä elät?»

Aikuisen kulut 200 €, kuten edellä laskeskelin ja itsellenikin riitti opiskelijana hyvin, lapsen siitä puolet. Tottakai jos on enemmän rahaa käytettävissä, haluaa päästä helpommalla ja haluaa paljon aktiviteetteja, saa siihen kyllä kulumaan rahaa. Tietenkin se on kiva viedä lapsia juttuihin, lomareissuille, ostella uusia leluja ja käydä välillä ravintolassa. Mutta se on siis kaikki lisäkivaa, ei välttämätöntä.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

"Lapsilisärahan perusosakin melko lailla kattaa lapsen kulut. Tämä on useampienkin tuntemieni keski- ja hyvätuloisten tuttujeni kokemus."

Onko sinulla tuttuja, jotka noin tarkkaan kertovat tuloista ja menoista??

Lapsilisärahan perusosa? Siis että mikä?

Lapsellisella on pari neliötä enemmän asumiskuluja + sähkö ja vesi. Kysy siitä toiselta kaveriltasi, jolla ei ollut vaimon kanssa jo ennestään kolmiota ennen lapsia. Vaate- ja muut kulut vetäisit takataskusta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #93
    «Onko sinulla tuttuja, jotka noin tarkkaan kertovat tuloista ja menoista??»

Ovat heittäneet sellaisen arvion, että "lapset ovat ilmaisia" eli maksavat sen lapsilisärahan verran.

Kyselin nyt hieman ja yksi tuttu (varmaan 5000+ €/kk ansaitseva dosentti) vastasi, että lapsilisäraha on suurin piirtein riittänyt. Melkein kaikki vaatteet ja lelut on saatu ilmaiseksi jostain äitiryhmästä. Kaverini toi niitä ilmaisia leluja minulle nyt 5 isoa muovikassillista jouluksi, joten ei välttämättä tarvitse ostaa yhtään lelua seuraavaan pariin vuoteen... Lastenvaunuja heillä oli jossain vaiheessa 7 kpl, kun ostivat niitä tori.fi:stä ja sitten myivät pois. Jonkin verran ovat ostaneet leluja tori.fi:stä.

Korjaan, heillä on lisäksi kulu 350 €/kk – päiväkoti. Mutta pienituloisethan saavat sen ilmaiseksi, joten sekään ei vie tuloista penniäkään.

    «Lapsilisärahan perusosa? Siis että mikä?»

Siis noin 95-105 €/kk, joka on siis noin kolmannes lapsen laskennallisista elatuskuluista 303 €/kk.

    «Lapsellisella on pari neliötä enemmän asumiskuluja + sähkö ja vesi.»

On totta, että en laskenut lisäneliöitä mukaan. Se jos muuttaa isompaan lapsen vuoksi on usein aika lailla oma valinta, jota ei aina ole pakko tehdä.

En silti laskisi asumsikuluja tässä köyhyyskeskustelussa, koska sosiaaliturvan varassahan lapset vaikuttavat vuokratukeen eli on mahdollista vuokrata varsin suuri asunto hyvinkin halvalla. Edellä mainitsin esimerkkitapauksen, jossa 60 m2:n vuokra on 113 euroa. Normaali työssäkäyvä maksaa samasta 566 €. Tuollainen asunto varmasti riittää myös kahdelle aikuiselle + kahden lapsen kanssa, ellei sitten ole odotuksena, että toimeentulotuellakin pitäisi saada sadan neliön omakotitalo, jotta lapset eivät eriarvoistuisi.

    «Vaate- ja muut kulut vetäisit takataskusta.»

En vetänyt takataskusta, koska kyse oli omista kuluistani. tori.fi:stä saa vaatteita todella halvalla. Tavallisesti 30 litran kaupan muovikassillinen maksaa noin 30 euroa. Talvihaalarit 10 euroa, jnpp.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

"Silti vajaan 200 €:n käyttörahoilla sai syötyä, elettyä, ostettua 3000 markkaa (500 €) maksaneen auton ja ajeltuakin hieman viikonloppuisin. En juuri käyttänyt alkoholia ja söin maksalaatikkoa, ranskanleipää ja teetä. Ei siinä juuri juhlittu, mutta tuli pärjättyä ja ihan hyvin."

Sinun maailmassa yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle riittää NYT hyvin 400€/kk. Rahan arvo on jotain muuta kuin markka-aikaan. Lapset kuluttaa enemmän kuin yksinäinen opiskelija. Vai pitikö sinun opiskeluaikaan ostaa uudet housut, paidat ja luistimet joka kuukausi. Noh - ennen oli "hyvempi".

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos ei matalapalkkatyön tulojen lisäksi sitten tueta niin paljon, että kaikista tuloista olisi varaa jäädä säästöön, niin yhteiskunnan turvallisuustilanne heikkenee vääjäämättä entistä enemmän ja seuraa pahempia turvallisuusongelmia.

Siihen eivät huonosti toimeentulevat tyydy, että työnteosta yhdistettynä tukien kanssa ei jää kuin hengen pitimiksi ja mitään muuta ei saa.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Josko suuret yritykset siirtäisivät toimintonsa syrjäseudulle mikäli mitään pakkoa ei ole olla fyysisesti esim. Helsingissä. Hyvänä esimerkkinä VR:n pääkonttori, YLE ja Liikennevirasto. Samat liirumlasrumit voi syöttää vaikka Sotkamosta käsin.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko Vastaus kommenttiin #73

Näiden virastojen 5000 euron palkkaiset kermaperseet eivät kuuna päivänä suostu siirtymään Kehä 3:n ulkopuolelle. Eikä heidän tarvitse pelätäkään, sillä heillä on edustajansa koko koneistossa.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala Vastaus kommenttiin #82

Kerma ei ole kiinnostunut säästämään kuluissa. Ei siellä taida olla ketään talouspuolen ymmärtäjää.
Liik
enne
vira
stokin on jatkossa Väylä. Kiitos markkinointisuunnittelijalle. Väylä voisi oikein hyvin toimia Utsjoelta käsin, ketään ei haittaisi sijainti. Pl. johto.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Sinun maailmassa yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle riittää NYT hyvin 400€/kk. Rahan arvo on jotain muuta kuin markka-aikaan.»

Huomautus rahan arvon ja ostovoiman muuttumisesta 20 vuoden aikana on toki relevantti, mutta kuten sanoin, se 200 € riitti silloin aika hyvin – ja nyt siis laskennalliset elinkulut ovat 609 € eli se on sosiaalitukien alaraja.

Tietenkään sosiaaliturva ei saa olla missään 200 €:n sinnittelyrajalla, mutta 3x määrän jo luulisi riittävän.

100 € riittää aivan hyvin aikuisen ruokaan kuukaudessa, vaikka tietenkin siinä joutuu näkemään jo jonkin verran vaivaa ruoanlaitossa. Jos lapset syövät samaa ruokaa, tuskin syövät paljoa enempää! Toki lasten ruokien hinta riippuu paljon siitä, paljonko tehdään itse ja paljonko ostetaan esimerkiksi välipaloja valmistuotteina.

    «Lapset kuluttaa enemmän kuin yksinäinen opiskelija.»

No ei. Kuten edellä kommentoin, välttämättömät elatuskulut ovat luokkaa 100 €/kk.

    «Vai pitikö sinun opiskeluaikaan ostaa uudet housut, paidat ja luistimet joka kuukausi.»

Ei lasten tarvitse ostaa koko vaatekertaa uusiksi joka kuukausi, vaikka tietenkin on hyvä olla paljon vaatteita, että saa pestyä enemmän kerralla.

Käytetyt T-paidat ja sisähousut maksavat alle 4-vuotiaalle 0,50 - 2 €/kpl. Eilen ostin poikkeuksellisesti uutena pyjamasettejä 7 €:lla, kun olivat alennuksessa. Vähän isoja, joten kestävät varmaan vuoden, sitten menevät toiselle lapselle ja sitten myyntiin.

Tuo yksi varakkaasta päästä oleva tuttuni ei siis ole käyttänyt lähes lainkaan rahaa 5-vuotiaan lapsen vaatteisiin, kun on saanut suurin piirtein kaiken ilmaiseksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Miten ihmeessä Suomessa tätä ilmiötä ei tiedetä! Tämä yhteiskunta yllättää minutkin tietämättömyydellään. Miksi ei ole säännöllisiä tutkimuksia "yhteiskuntaraivosta"?"

Onhan niitä tutkimuksia, mutta ei tuolla nimellä.

Suhteellinen köyhyys mittaa yhteiskunnan hajoamisriskiä. Tätä olen vuosien varrella toistanut aina kun sopiva tilaisuus on tarjoutunut.

Suomessa on vallalla kulttuuri, jonka mukaan uhri on syyllinen. Tämän takia suomalaiset eivät julkisesti tunnusta hädänalaista asemaansa tai avuntarvettaan. Ulkomaisille kyselytutkijoille hymistellään, että joo olen v*tun onnellinen, ja siten Suomi saadaan tutkitusti maailman onnellisimmaksi maaksi.

Maahanmuuttajatkin kertovat tutkijoille, että ovat Suomessa onnellisempia kuin missään muussa maassa. Ja sitten toiset tutkijat saavat selville, että Suomessa on rasistisia rikoksia maahanmuuttajia kohtaan enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Tästä päätellen maahanmuuttajat ovat hyvin kotoutuneita ja pitävät omana syynään niitä rasistisia rikoksia, joita heihin kohdistetaan.

Eläkeläiset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, että ovat itse maksaneet eläkkeensä eivätkä ole sosiaalituen saajia jne...

Toivoisin itse kunkin jo vähitellen tutustuvan suhteellisen köyhyyden käsitteeseen ja siihen, miksi tuo käsite on mielekäs.

Sellaisessa kulutuskulttuurissa, jossa elämme, yksilön kulutuskyky on kulttuurinen asia. Suuren kansanosan vajoaminen suhteellisen köyhyyden rajan alle luo yhteiskuntamme yhtenäisyydelle samankaltaisen uhan kuin jos maahamme tulisi vaikkapa puoli miljoonaa aivan toisenlaiseen kulttuuriin kuuluvaa ihmistä.

Maahanmuuttoa vastustavien tahojen pitäisi uskottavuutensa takia vastustaa myös tuloerojen kasvattamista, sikäli kuin haluavat esittää motiivinaan Suomen puolesta toimimisen eikä pelkästään vääränväristen ja -uskoisten torjumisen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Suuren kansanosan vajoaminen suhteellisen köyhyyden rajan alle luo yhteiskuntamme yhtenäisyydelle samankaltaisen uhan kuin jos maahamme tulisi vaikkapa puoli miljoonaa aivan toisenlaiseen kulttuuriin kuuluvaa ihmistä."

Aivan.

Kuluttaminen ei ole välttämätöntä ja suurin osa ihmiskuntaa elää suuremmassa kurkuudessa kuin Suomen köyhimmät. Mutta maassa jossa on kuluttamisen kulttuuri ja kulttuuri on kuluttamista, ne jotka eivät pysty kuluttamaan jäävät kulttuurin ulkopuolisiksi, he siis vieraantuvat valtakulttuurista, joka on kulutuskulttuuria ja heistä tulee yhteiskunnan sisälle oma luokka, oma ryhmä, jonka on etsittävä itselleen muita kulttuurimuotoja kuin kuluttaminen, koska kuluttaminen ei onnistu.

Mitä se muu kulttuuri siis voisi olla? Todennäköisesti se on vihaa niitä kohtaan jotka elävät kuluttamisen kulttuurissa. Vähitellen vieraantumisesta tulee pysyvää ja kehittyy tapoja selvitä elämässä eteenpäin maailmassa jossa vallitsee ihan toinen tapa elää kuin mitä heillä itsellään on.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Kuinkahan kummassa me pärjäsimme 1970-luvulla, kun keskiluokka ei ollut ihan niin varakasta kuin vähävaraiset tänä päivänä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Silloin ei ollutkaan elintasoeroja niin paljon, kun keskiluokkakin eli köyhyydessä.

Sitäpaitsi kulutukseen ei 70- luvulla ollut edes suuria mahdollisuuksiakaan, kun ei ollut kulutustarvikkeita tarjolla. Samanlaiset olohuoneen kalusteet saattoi löytää niin rikkaan kuin köyhänkin olohuoneista ja pöydän antimet oliat vaatimattomat, kun kaupasta ei saanut sellaisia erikoisherkkuja mitä nyt on tarjolla.

Globalisaatio on tuonut meille kuutustarvikkeita, mutta köyhyys estää tiettyä kansanosaa hänkkimasta näitä tarvikkeita, globalisaation tuomia hyödykkeitä.

Pekka Pylkkönen

Tuloerot olivat kyllä 1970-luvulla suuremmat kuin nyt. Kulutusmahdollisuuksista en tiedä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #101

"Tuloerot olivat kyllä 1970-luvulla suuremmat kuin nyt. Kulutusmahdollisuuksista en tiedä."

No, enpä ole tilastoja tutkinut, mutta muistojeni mukaan keskotuloistenkaam elämä ei ollut järin luksusta nykypäivän oloihin verrattuna. Voisi jopa sanoa että he elivät varsin vaatimattomasti.

Sitä mitä kaupasta sai ostaa voi kuvata jopa sangen vaatimattomaksi. Tätä kuvaa vaikkapa karjalanpiirakat, jotka olivat kalliita, vanhoja, kylmiä ja murenevia, muovipussissa. Tänä päivänä niitä saa kaikissa kaupoissa tuoreina, kuumina ja jos ei ihan kuumina niin vasta leivottuina ja juuri jäähtyneinä.

Vaikka itse ostan lähinnä juuri karjalanpiirakoita, ja reissumiestä, jollaisesta 70-luvulla ei ollut hajuakaan, valikoima leipomotuotteiden ja kaikkien muidenkin elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden osalta on tänä päivänä valtavaa, verrattuna 70- lukuun.

Vertailuna 70 lukuun voitaisiin ottaa vaikkapa kaupat, eli tuotteiden myyntitilat.
70- luvulla vasta alettiin rakentamaan ensimmäisiä supermarketteja, jotka olivat vielä hyvin vaatimattomia verrattuina nykyisiin kauppakeskuksiin ja muihin ideaparkkeihin ja ostosparatiiseihin, joita on kaikkialla, myös kaupunkien keskustoissa.

Muistaako muuten kukaan millainen Seutulan lentokenttä oli 70- luvulla?

Se oli vähän sellainen mitä tänä päivänä on pienehkön paikkakunnan linja-auto-asema. :)

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Lapsilisä on lapsen "perustulo"järjestelmä,,kuten kansaneläke kansaneläkkeen varassa elävälle. Ei kai niitä pidä romuttaa vaan kehittää.

---

Tuloerot ne on sitten mielenkiintoinen asia ja miten numerot/valuuttamuutos vielä sekoittaa asiaa;

jos kk-tulosi on 1000€ suurempi kuin toisella, se tekee 30 vuodessa 360000€.

Markoissahan se on käsittämättömät 360000€*n6 = 2160000markkaa.
Muistelen että 70luvulla jos tuloero oli 1000€*6=6000 markkaa se olisi ollut jättimäinen tuloero,,vuodessa tekisi 72000markkaa.

Tuloerokeskustelua pidetään tahallaan sellaisena että puhutaan vain kk-erosta tai yhden vuoden erosta,, jos puhuttaisiin, kuten pitäisi puhua suomessa jossa palkat sovitaan paljolti,,30 vuoden periodista,,tultaisiin vasta siihen mikä on tuloero elämän aikana ja mikä merkitys sillä on todellisuudessa ihmiselle.
Se meinaan äkkiä menee se 30 vuotta. Ei tästä kauaa ole kun oli 80 luku menossa ja sama juna kulkee.

Ja mikä merkitys sillä tuloerolla on myös eläkkeellä,, onha niin että 65 ikävuoden jälkeen toinen tienaa vielä eläkettä 30 vuotta ja toinen kituu kansaneläkkeen varassa.

Tuloerokeskustelu on kummallista vähättelyä yms, vaikka jo pelkästään 500€ kk-palkkaero on merkittävän suuri, 500*12*30=180000€.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset