Jorma Nordlin

Kansanedustajien lomia pitää vähentää

Eduskunnan tehokkuutta pitää lisätä, kansanedustajien pitäisi työskennellä uutterammin kansalaisten hyväksi ja niiden merkittävien yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamiseksi, joita tämä maa kipeästi tarvitsee. Liian pitkät loma-ajat ovat osoitus ylimmän päätöksentekojärjestelmän tehottomuudesta. Esimerkiksi Sote-uudistus, ilmasto-asiat ja työvoimapolitiikan haasteet edellyttävät, että poliittiseen päätöksentekokoneeseen käännetään kammesta lisää tehoa. Kansanedustajilla on paljon enemmän lomaa kuin yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöillä. Sopeutumiseläkkeeseen on puututtu, kansanedustajien loma-ajat eivät vanhan sopeutumiseläkekäytännön  tavoin edusta nykymaailmaa. Kansnedustajilla ei taida olla virallista lomaa, vaan kyse on istuntotauoista, mikäli olen asian oikein ymmärtänyt. Joulu- ja kesätauot ovat liian pitkiä. Lyhentämällä näitä reippaasti saadaan lisää kapasiteettia lainsäädäntötyöhön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

2 viikkoa talvitaukoa ja kuukauden kesätauko lisäisivät merkittävästi eduskunnan päätöksentekoon kapasiteettia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Olisiko saatu lähes puoli vuotta hallituskauden aikana lisää aikaa ja valmistelutyömäärää esimerkiksi sote-uudistuksen perustuslainmukaisuuden työstämiseen, jos kansanedustajilla olisi normaalin työelämän käytäntöjen mukaiset lomat?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Täsmennetään: Kansanedustajilla on paljon enemmän lomaa kuin yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöillä yhteensä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Olen antanut itseni ymmärtää, että valtakunnalle esiin tulleet tärkeät asiat pääpiirteissään valmistellaan hallituksen käskystä virkamieskunnassa asiantuntijoiden avustuksella ja hallitus sitten vie esityksensä eduskuntaan kansanedustajien päätettäväksi. Puolueiden kansanedustajapatronukset sanovat klienttiedustajille, miten pitää äänestää. Klienttien puheet eduskunnassa on lähinnä tarkoitettu seuraavan edustajapaikan varmistamiseen eikä niinkään itse käsiteltävän esityksen jalostamiseksi.

Minua onkin askarruttanut se, kun informaation kulku 100 vuodessa on nopeutunut hevospelistä valon nopeuteen ja monet suuret asiat päätetään Brysselissä, mihin tarvitaan enää 200 kansanedustajaa avustajineen pitkittämään ja monimutkistamaan päätöksentekoa eikö tehokkuus vaatisi vaikkapa lukumäärän puolittamista, niin keskityttäisi enemmän oleelliseen. Tästä soten käsittelyprosessi on mainio esimerkki. Meillä päätökset tulevat niin kalliiksi, ettei ole enää varaa toteuttaa niitä.

Verenpaineen hyppäyksen estämiseksi jääkööt kansanedustajien edut mainitsematta. Ehkä pitäisi kilpailuttaa nekin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tämän vaalikauden saldo olisi jäänyt positiivisen puolelle, jos hallitus ja eduskunta olisivat olleet vaikka lomautettuina koko ajan, sikäli rumaa jälkeä on syntynyt ja keskenjääneet projektit luojan kiitos jäivät kesken, kuten sote ja aktiivimalli II.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kansanedustajien työksi on muodostunut lakien säätäminen, ihan C.-L.de Secondat:n, Montesquieu:n paronin kehittelemän kolmijako-opin mukaisesti. Meillä lieneekin tähän mennessä säädetty lakitekstiä kvantitatiivisesti ihan kylliksi ja pikemminkin ongelma on sen hajanaisuus ja ristiriitaisuus sekä tulkinnanvaraisuus.

Toisaalta työajanpidennys on huomattu huonoksi keinoksi tehokkuuden parantamisessa (vrt. m.m. kikyttely). Se on vain laskennallinen keino saada keinotekoisia yksikkökustannuksia alas. Todellinen tehokkuus tulee siitä kuinka työaika käytetään, ovat konsulentit opettaneet jo vuosia. Sama koskenee myös lainsäädäntötyötä jossa siinäkään ei pitäisi korvata määrällä laatua.

Lienisi siis parempi vähentää uuden lainsäädännön suoltamista ennenkuin aiemmat on perattu muodostamaan ehyt ja selkeä kokonaisuus jossa pyritään yleisemmillä säädöksillä korvaamaan erityislainsäädäntöä. Tarvittaisiin siis normitalkoot jotka lähtisivät ihan juurilta.

Kannattaisikin siis ehkä harkita pidättäytymistä vähäksi aikaa uusien lakien säätämiseltä ja keskittyä siivoustöihin. Siinä taas ei tarvita valtiopäivillä istuvaa eduskuntaa niinkuin nykyisin vaan sen sijaan nohevia, asiansaosaavia virkamiehiä ja ehkä sisältöön eikä poliittiseen peliin keskittyviä lautakuntia.

Voisi siis olla paikallaan, ettei eduskunta olisi koolla senkään vertaa kuin nykyisin.

On sitten toinen kysymys pitääkö edustajille maksaa palkkaa ajalta jolloin he eivät ole valtiopäivillään. Ehkä voisimme palata aikaan jolloin edustajilla oli normaalit päivätyönsä. Heille voitaisi palkan asemesta maksaa korvausta todennetuista tulonmenetyksistä siltä ajalta kun ovat niille kokoontuneet. Ja jos aitoja tulonmenetyksiä ei ole, ei korvauksiakaan heru.

Lisäksi en sulkisi pois etätyön mahdollisuuksia m.m. lautakuntatyöskentelyssä, virtuaalisine neuvotteluineen, kotitehtävineen, sähköisine materiaaleineen. Äänestyksiäkin voidaan käydä sähköisesti etc.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset