Ulkomaat http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/3/all Tue, 17 Jul 2018 09:55:29 +0300 fi Jenkkien virheanalyysi http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258309-jenkkien-virheanalyysi <p>Trumpin ja Putinin tapaaminen poiki erilaisia häväistysjuttuja Trumpista ja suitsutusta Putinin taktikoinnista.&nbsp;</p><p>Eihän nuo jutut pidä lainkaan kutiaan. Media haluaa jatkaa omaa tulkintaansa tapatuupa maailmassa mitä tahansa. Ei ole helppoa tunnustaa olevansa väärässä, sehän tiedetään.</p><p>Trump sanoi, että menee kohentamaan Venäjän ja Usan suhteita Helsinkiin, ei Trump silloin voinutkaan muuta kuin löysäillä, sillä vastakkainasettelun aika oli Trumpin ajattelutavassa ohitse,</p><p>Nyt jenkkien närkästys ja puheet vihollisen edessä nöyrtymisestä ovat typeryyttä. Trumpin viestihän oli, että neljässä tunnissa vihollisesta tehtiin ystävä, johon voi luottaa jopa enemmän kuin oman maan demokraatteihin.</p><p>Trumpin olisi ehkä pitänyt ensin tehdä demokraateista ystäviä ja sitten vasta kohdata Putin. Mutta koska demokraateista on vaikeampi Trumpin saada ystäviä, niin hän valitsi helpomman tien ja alkoi nuoleskella Putinia ja Venäjää.</p><p>Vika ei ole ainoastaan Trumpissa vaan aikuisten oikeasti jenkeissä on sisäpolitiikka aivan perseestä ollut koko Trumpin aikakauden. Tekipä Trump mitä tahansa ovat hänen sanomisensa, kävelemisensä, kädenpuristus tai hiukset väärin tai väärin ymmärretyt.</p><p>Minusta Trumpin ainoa mahdollisuus ennen kokousta oli käyttäytyä juuri niin kuin hän sitten käyttäytyi. Jyrkempi Trump ei olisi toiminut lainkaan ja kaikki me muistamme ne USA:n ja Venäjän tapaamiset joissa on oltu rautaesirippu keskustelijoiden välissä. Maailma vain on parempi nyt, kun esirppu alkaa repeillä.</p><p>Ei Trump ole Venäjän tai Putinin taskussa, vaan yleinen mielipide ja media on Putinin taskussa. Media haluaa alistaa Trumpin keinolla millä tahansa ja se jos mikä sopii Venäjälle. Lännen median olisi suonut hieman enemmän tukea &quot;omalle&quot; miehelleen, kuin sen, että haukutaan hänet pystyyn tapahtuupa mitä tahnsa.&nbsp;</p><p>Keskustelussa Trump ja Putin onnistui Sauli Niinistö ehkä sittenkin kaikkein parhaiten luovimaan näiden molempien mahtimiesten alitajuntaan. Sauli Niinistö sai omia ajatuksiaan läpi molempiin suuntiin ja siksi tapaaminen Suomessa oli Suomelle onnistunut. Tätä ei olisi tapahtunut, jos Trump olisi ollut jyrkkä.</p><p>Silloin lopputulema olisi ollut sulkeutuminen, eikä Niinistön ajatuksilla olisi ollut mitään merkitystä, eikä millään muullakaan ajatuksella.&nbsp;</p><p>Nyt kun viisaampi antoi periksi kaikki arvostelevat ja haukkuvat häntä tyhmäksi. Kyllä Trump sen kestää, mutta Putin ei olisi kestänyt. Sitä riemuako me haluaisimme kokea, että Putin tulistuisi?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Trumpin ja Putinin tapaaminen poiki erilaisia häväistysjuttuja Trumpista ja suitsutusta Putinin taktikoinnista. 

Eihän nuo jutut pidä lainkaan kutiaan. Media haluaa jatkaa omaa tulkintaansa tapatuupa maailmassa mitä tahansa. Ei ole helppoa tunnustaa olevansa väärässä, sehän tiedetään.

Trump sanoi, että menee kohentamaan Venäjän ja Usan suhteita Helsinkiin, ei Trump silloin voinutkaan muuta kuin löysäillä, sillä vastakkainasettelun aika oli Trumpin ajattelutavassa ohitse,

Nyt jenkkien närkästys ja puheet vihollisen edessä nöyrtymisestä ovat typeryyttä. Trumpin viestihän oli, että neljässä tunnissa vihollisesta tehtiin ystävä, johon voi luottaa jopa enemmän kuin oman maan demokraatteihin.

Trumpin olisi ehkä pitänyt ensin tehdä demokraateista ystäviä ja sitten vasta kohdata Putin. Mutta koska demokraateista on vaikeampi Trumpin saada ystäviä, niin hän valitsi helpomman tien ja alkoi nuoleskella Putinia ja Venäjää.

Vika ei ole ainoastaan Trumpissa vaan aikuisten oikeasti jenkeissä on sisäpolitiikka aivan perseestä ollut koko Trumpin aikakauden. Tekipä Trump mitä tahansa ovat hänen sanomisensa, kävelemisensä, kädenpuristus tai hiukset väärin tai väärin ymmärretyt.

Minusta Trumpin ainoa mahdollisuus ennen kokousta oli käyttäytyä juuri niin kuin hän sitten käyttäytyi. Jyrkempi Trump ei olisi toiminut lainkaan ja kaikki me muistamme ne USA:n ja Venäjän tapaamiset joissa on oltu rautaesirippu keskustelijoiden välissä. Maailma vain on parempi nyt, kun esirppu alkaa repeillä.

Ei Trump ole Venäjän tai Putinin taskussa, vaan yleinen mielipide ja media on Putinin taskussa. Media haluaa alistaa Trumpin keinolla millä tahansa ja se jos mikä sopii Venäjälle. Lännen median olisi suonut hieman enemmän tukea "omalle" miehelleen, kuin sen, että haukutaan hänet pystyyn tapahtuupa mitä tahnsa. 

Keskustelussa Trump ja Putin onnistui Sauli Niinistö ehkä sittenkin kaikkein parhaiten luovimaan näiden molempien mahtimiesten alitajuntaan. Sauli Niinistö sai omia ajatuksiaan läpi molempiin suuntiin ja siksi tapaaminen Suomessa oli Suomelle onnistunut. Tätä ei olisi tapahtunut, jos Trump olisi ollut jyrkkä.

Silloin lopputulema olisi ollut sulkeutuminen, eikä Niinistön ajatuksilla olisi ollut mitään merkitystä, eikä millään muullakaan ajatuksella. 

Nyt kun viisaampi antoi periksi kaikki arvostelevat ja haukkuvat häntä tyhmäksi. Kyllä Trump sen kestää, mutta Putin ei olisi kestänyt. Sitä riemuako me haluaisimme kokea, että Putin tulistuisi?

 

]]>
62 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258309-jenkkien-virheanalyysi#comments Ulkomaat Donald Trump Vladimir Putin Tue, 17 Jul 2018 06:55:29 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258309-jenkkien-virheanalyysi
Trump arvaamatonko, koska Euroopan kanssa asioita pyöritelty liian kauan? http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258083-trump-arvaamatonko-koska-euroopan-kanssa-asioita-pyoritelty-liian-kauan <p>Pitkän liikemiesuran tehnyt yrittäjä ei tee asioita seurauksista välittämättä. Jos siltä näyttää, niin taustalla on varmasti muut syyt. Yle kirjoittaa Trumpin arvaamattomuudesta, koska hän ei välitä seurauksista. Tätä väitettä ei kannata noin vain uskoa. Ensin pitää selvittää Trumpin toiminnan taustat.</p><p>Jos Yhdysvalloilla on epäreiluja kauppasopimuksia muiden valtioiden kanssa, niin liikemiestaustaisen presidentin toiminta ei nyt voi olla sen suhteen arvaamatonta. Ei myöskään sen suhteen, jossa ei enää toimi muiden Nato-maiden kustannusten maksaminen. Pitkään ei tällainen asetelma voi toimia, jossa Yhdysvallat kuuntelee vain lupauksia, eikä lupausten takana ole todellisuudessa minkäänlaista tahtoa ja tuloksia. Ei anna kovin hyvää ja uskottavaa kuvaa Naton kyvyistä, kun suurin valtio on tyytymätön muiden kustannusten maksamiseen.</p><p>Bisneslogiikka, siihen liittyvä neuvotteleminen, sopiminen, sopimusten tekeminen ja niistä kiinni pitäminen voi olla hankala yllätys juonittelemiseen, toistensa pettämiseen, selkään puukottamiseen ja toistensa haukkumiseen tottuneille poliitikoille. Nyt vastassa onkin henkilö, jonka edut ja ura ei ole näistä poliitikoista kiinni. Trump vastaakin samalla mitalla julkisuudessa poliitikoille, mutta omalla liikemiehen tyylillä. Jotkut asiat ei vain käy ja on tehtävä myönnytyksiä ja pystyttävä sopimuksissa, tai muutettava niitä neuvottelemalla.</p><p>On mielenkiintoista nähdä Helsingin tapaamisen suhteen, toimiiko Putinin kanssa paremmin Trumpin liikemiestyylinen lähestymistapa. Yhdysvallat lopettaa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Näyttää olevan neuvottelutaktinen siirto, jossa hakee parempia neuvotteluasemia ja suhteita Venäjän kanssa.</p><p>Mitäköhän Kanadan pääministeri oli sopinut Trumpin kanssa ennen G7-ryhmän kokousta, kun Trump koki tulleensa petetyksi kokouksen jälkeen? Ei loputtoman kauan Yhdysvallat voi niin toimia, että muualla valmistetaan lähes kaikki tuotteet ja ihmiset ovat Yhdysvalloissa työttöminä. Tämä sama ongelma vaivaa myös Eurooppaa ja karkuun sitä ei voi juosta. Joko ihmisille tarjotaan toimeentulo keräämällä siihen verot yrityksiltä, tai sen saamiseksi tarjotaan työtä.</p><p>Mitä Obama sai aikaiseksi? Vaalikampanjasta sai Nobel-palkinnon. Presidenttikausi osoittautui hänelle hyvin vaikeaksi ja totesi yllättyneensä miten vaikeaa on saada asioita toteutettua. Trump on valinnut toisenlaisen toimintatavan. Katsotaan tulokset, niin nähdään sitten toimiiko se.</p><p>Valitaankohan Trump jatkokaudelle? Trumpin jälkeen häntä äänestäneiden ihmisten äänet ovat jaossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>YLE: <em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10298261">&quot;Donald Trump saapui Eurooppaan &ndash; Vastassa arvaamattomasta presidentistä huolestuneet eurooppalaiset&quot;</a></em><br />&nbsp;</p><p>IS: <em><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005714023.html">&quot;G7-kokous päättyi kaaokseen: Trump haukkui Trudeaun heikoksi, veti tukensa yhteiseltä julistukselta&quot;</a></em></p><p>&nbsp;</p> Pitkän liikemiesuran tehnyt yrittäjä ei tee asioita seurauksista välittämättä. Jos siltä näyttää, niin taustalla on varmasti muut syyt. Yle kirjoittaa Trumpin arvaamattomuudesta, koska hän ei välitä seurauksista. Tätä väitettä ei kannata noin vain uskoa. Ensin pitää selvittää Trumpin toiminnan taustat.

Jos Yhdysvalloilla on epäreiluja kauppasopimuksia muiden valtioiden kanssa, niin liikemiestaustaisen presidentin toiminta ei nyt voi olla sen suhteen arvaamatonta. Ei myöskään sen suhteen, jossa ei enää toimi muiden Nato-maiden kustannusten maksaminen. Pitkään ei tällainen asetelma voi toimia, jossa Yhdysvallat kuuntelee vain lupauksia, eikä lupausten takana ole todellisuudessa minkäänlaista tahtoa ja tuloksia. Ei anna kovin hyvää ja uskottavaa kuvaa Naton kyvyistä, kun suurin valtio on tyytymätön muiden kustannusten maksamiseen.

Bisneslogiikka, siihen liittyvä neuvotteleminen, sopiminen, sopimusten tekeminen ja niistä kiinni pitäminen voi olla hankala yllätys juonittelemiseen, toistensa pettämiseen, selkään puukottamiseen ja toistensa haukkumiseen tottuneille poliitikoille. Nyt vastassa onkin henkilö, jonka edut ja ura ei ole näistä poliitikoista kiinni. Trump vastaakin samalla mitalla julkisuudessa poliitikoille, mutta omalla liikemiehen tyylillä. Jotkut asiat ei vain käy ja on tehtävä myönnytyksiä ja pystyttävä sopimuksissa, tai muutettava niitä neuvottelemalla.

On mielenkiintoista nähdä Helsingin tapaamisen suhteen, toimiiko Putinin kanssa paremmin Trumpin liikemiestyylinen lähestymistapa. Yhdysvallat lopettaa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Näyttää olevan neuvottelutaktinen siirto, jossa hakee parempia neuvotteluasemia ja suhteita Venäjän kanssa.

Mitäköhän Kanadan pääministeri oli sopinut Trumpin kanssa ennen G7-ryhmän kokousta, kun Trump koki tulleensa petetyksi kokouksen jälkeen? Ei loputtoman kauan Yhdysvallat voi niin toimia, että muualla valmistetaan lähes kaikki tuotteet ja ihmiset ovat Yhdysvalloissa työttöminä. Tämä sama ongelma vaivaa myös Eurooppaa ja karkuun sitä ei voi juosta. Joko ihmisille tarjotaan toimeentulo keräämällä siihen verot yrityksiltä, tai sen saamiseksi tarjotaan työtä.

Mitä Obama sai aikaiseksi? Vaalikampanjasta sai Nobel-palkinnon. Presidenttikausi osoittautui hänelle hyvin vaikeaksi ja totesi yllättyneensä miten vaikeaa on saada asioita toteutettua. Trump on valinnut toisenlaisen toimintatavan. Katsotaan tulokset, niin nähdään sitten toimiiko se.

Valitaankohan Trump jatkokaudelle? Trumpin jälkeen häntä äänestäneiden ihmisten äänet ovat jaossa. 

 

YLE: "Donald Trump saapui Eurooppaan – Vastassa arvaamattomasta presidentistä huolestuneet eurooppalaiset"
 

IS: "G7-kokous päättyi kaaokseen: Trump haukkui Trudeaun heikoksi, veti tukensa yhteiseltä julistukselta"

 

]]>
93 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258083-trump-arvaamatonko-koska-euroopan-kanssa-asioita-pyoritelty-liian-kauan#comments Ulkomaat Donald Trump Vladimir Putin Venäjä Yhdysvallat Wed, 11 Jul 2018 07:00:40 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258083-trump-arvaamatonko-koska-euroopan-kanssa-asioita-pyoritelty-liian-kauan
Selvisikö Merkel kuitenkaan siirtolaiskriisistä Saksassa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257778-selvisiko-merkel-kuitenkaan-siirtolaiskriisista-saksassa <p>Saattaa vielä ongelmat <strong>Merkelin</strong> johtaman hallituksen sisällä jatkua, sillä myös <strong>SPD</strong> on saksalaisen uutisoinnin mukaan ryhtymässä tarkistamaan Eurooppa.neuvostossa sovittujen maihinnousukeskusten perustamisia, koska ovat puolueen vastaista maahanmuuttopolitiikkaa. Myös nyt <strong>CDU:n ja CSU:n</strong> kanssa solmittu &quot;välirauha&quot; on samaa tarkoitusta varten perustuvaa tointa, joten hyvinkin voi olla ettei SPD hallituskumppanina tulisikaan tätä &quot;välirauhan&quot; sopimusta hyväksymään.&nbsp;</p><p>Hallituskoalition kumppani SPD on suhtautunut myönteisesti sopimukseen, muttei ole vielä lopullisesti hyväksynyt kompromissia.&nbsp;Tätsä on&nbsp;vain&nbsp;alustavasti keskusteltu <strong>SPD: n puheenjohtaja Andrea Nahlesin</strong> mukaan viime yönä.&nbsp;Sosiaalidemokraatit olivat kuitenkin jo taistelleet tällaisia ​​keskuksia vastaan ​​vuonna 2015.&nbsp; ​SPD haluaa keskustella asiantuntijoidensa ja puoluevaliokuntien kanssa tiistaina.&nbsp;Klo 18 on toinen koalitio- komitea.&nbsp;Unionin ja SPD: n ryhmät kokoontuvat kello 8.30 erityisistuntoihin keskustellakseen kompromissista. Kelloajat paikallista aikaa.</p><p>Luulisi tuolla tehdyllä Saksan sisäisellä maahanmuuttoon liittyvällä uudella sopimustoimella olevan laajempaakin vaikutusta eli myös muissa jäsenmaissa, kuten myös Suomessa. Näin ainakin mitä tulee tapauksiin, joissa on jätetty jo jokonkin toiseen maahan hakemus ja yritetään tällä uutta hakemusta mahdollisine oikeuskäsittelyineen. Entäpä Ruotsista tulevat turvapaikanhakijat ja heihin kohdistetut toimenpiteet pikaiseen käsittelyyn ja palauttamiseen Ruotsiin (vrt Saksa vs Itävalta)?&nbsp; Sipilän hallituksen ja eduskunnan tulee ottaa huomioon myös Italian ja Ranskan välisen rajan jatkuva rajavalvonta, jolla varmistetaan ettei kukaan pääse Ranskaan jättämään hakemusta vaan käännytetään välittömästi.&nbsp; Kyllä jäsenmaiden tulee noudattaa samoja pelisääntöjä siitä huolimatta, että on alkuunsa rikottu maahanmuuton pelisääntöjä eli lainsäädäntöä (Dublin ja Schengen).</p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/deutschland/2018-07/seehofer-und-merkel-einigen-sich-im-unionsstreit" title="https://www.zeit.de/politik/deutschland/2018-07/seehofer-und-merkel-einigen-sich-im-unionsstreit">https://www.zeit.de/politik/deutschland/2018-07/seehofer-und-merkel-eini...</a></p><p>&nbsp;</p> Saattaa vielä ongelmat Merkelin johtaman hallituksen sisällä jatkua, sillä myös SPD on saksalaisen uutisoinnin mukaan ryhtymässä tarkistamaan Eurooppa.neuvostossa sovittujen maihinnousukeskusten perustamisia, koska ovat puolueen vastaista maahanmuuttopolitiikkaa. Myös nyt CDU:n ja CSU:n kanssa solmittu "välirauha" on samaa tarkoitusta varten perustuvaa tointa, joten hyvinkin voi olla ettei SPD hallituskumppanina tulisikaan tätä "välirauhan" sopimusta hyväksymään. 

Hallituskoalition kumppani SPD on suhtautunut myönteisesti sopimukseen, muttei ole vielä lopullisesti hyväksynyt kompromissia. Tätsä on vain alustavasti keskusteltu SPD: n puheenjohtaja Andrea Nahlesin mukaan viime yönä. Sosiaalidemokraatit olivat kuitenkin jo taistelleet tällaisia ​​keskuksia vastaan ​​vuonna 2015.  ​SPD haluaa keskustella asiantuntijoidensa ja puoluevaliokuntien kanssa tiistaina. Klo 18 on toinen koalitio- komitea. Unionin ja SPD: n ryhmät kokoontuvat kello 8.30 erityisistuntoihin keskustellakseen kompromissista. Kelloajat paikallista aikaa.

Luulisi tuolla tehdyllä Saksan sisäisellä maahanmuuttoon liittyvällä uudella sopimustoimella olevan laajempaakin vaikutusta eli myös muissa jäsenmaissa, kuten myös Suomessa. Näin ainakin mitä tulee tapauksiin, joissa on jätetty jo jokonkin toiseen maahan hakemus ja yritetään tällä uutta hakemusta mahdollisine oikeuskäsittelyineen. Entäpä Ruotsista tulevat turvapaikanhakijat ja heihin kohdistetut toimenpiteet pikaiseen käsittelyyn ja palauttamiseen Ruotsiin (vrt Saksa vs Itävalta)?  Sipilän hallituksen ja eduskunnan tulee ottaa huomioon myös Italian ja Ranskan välisen rajan jatkuva rajavalvonta, jolla varmistetaan ettei kukaan pääse Ranskaan jättämään hakemusta vaan käännytetään välittömästi.  Kyllä jäsenmaiden tulee noudattaa samoja pelisääntöjä siitä huolimatta, että on alkuunsa rikottu maahanmuuton pelisääntöjä eli lainsäädäntöä (Dublin ja Schengen).

https://www.zeit.de/politik/deutschland/2018-07/seehofer-und-merkel-einigen-sich-im-unionsstreit

 

]]>
63 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257778-selvisiko-merkel-kuitenkaan-siirtolaiskriisista-saksassa#comments Ulkomaat Angela Merkel EU maahanmuuttopolitiikka Horst Seehofer Maahanmuutto Saksassa Saksa. SPD Tue, 03 Jul 2018 06:12:33 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257778-selvisiko-merkel-kuitenkaan-siirtolaiskriisista-saksassa
Ruotsin syyskuun vaalien ratkaisuviikot alkoivat http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257715-ruotsin-syyskuun-vaalien-ratkaisuviikot-alkoivat <p>Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleihin on aikaa enää pari kuukautta &nbsp;(<strong><a href="https://www.riksdagen.se/sv/valet-2018/">Allt om valet).</a></strong></p><p>Vaaliasetelmat pari kuukautta ennen vaaleja ovat enemmän tai vähemmän sekavat (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_Swedish_general_election,_2018#Poll_results"><strong>Poll results</strong></a>). Sen enempää porvariallianssi &nbsp;(<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Moderate_Party"><strong>M</strong></a> - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Centre_Party_(Sweden)"><strong>C</strong></a> - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Liberals_(Sweden)"><strong>L</strong></a> - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Christian_Democrats_(Sweden)"><strong>KD) </strong></a>&nbsp;kuin vasemmistoblokki &nbsp;(<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_Social_Democratic_Party"><strong>S</strong></a> - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Left_Party_(Sweden)"><strong>V</strong></a> - <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Green_Party_(Sweden)"><strong>MP</strong></a> )&nbsp;ei ole selvässä johdossa saatikka saisi vaaleissa enemmistön valtiopäiville.</p><p>Ruotsin Ympäristöpuolueen ja Kristillisdemokraattien kannatus on keikkunut 4 %:n äänikynnyksen molemmin puolin. Enemmän näyttäisi olevan vaarassa nyt KD:n kannatus ja se olisi &nbsp;koko porvariallianssin kokonaiskannatukselle ratkaiseva tappio. Allianssin <a href="https://www.svd.se/alliansen-nodvandigt-att-sverige-gar-med-i-nato">&nbsp;Nato &nbsp;-jäsenyyshakemus </a>&nbsp;taitaa jäädä odottamaan seuraavia vaaleja. Mutta mikä tässä&nbsp; maailmassa on nykyään ennustettavissa, vai onko&nbsp;<a href="https://www.politico.com/story/2018/06/28/trump-putin-meeting-helsinki-680635">16.07.2018&nbsp;&nbsp;</a>jälkeenkään.&nbsp;<em>Washington Post</em>&nbsp;<a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/us-assessing-cost-of-keeping-troops-in-germany-as-trump-battles-with-europe/2018/06/29/94689094-ca9f-490c-b3be-b135970de3fc_story.html?utm_term=.6401a73fe2f9">uutisoi </a>, että D Trump voi&nbsp; vetää jopa Naton&nbsp; joukot pois Saksasta.</p><p>****</p><p>Ruotsin syyskuun vaalien jännitystä lisää Ruotsidemokraattien (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sweden_Democrats"><strong>SD</strong></a>) nousuun lähtenyt kannatuskehitys. &nbsp;</p><p>Tutkimuslaitosten mittauksissa on &nbsp;keskenään suuria eroja. Olen kolmen tutkimuslaitoksen &nbsp;(<a href="https://novus.se/valjaropinionen/svtnovus-valjarbarometer/2018-2/novus-svt-29-juni-sverigedemokraternas-uppgang-fortsatter-och-moderaterna-tappar/">Novus&nbsp; ,&nbsp;&nbsp;</a><a href="https://www.kantarsifo.se/rapporter-undersokningar/valjarbarometern-juni-2018">Sifo &nbsp;</a>ja &nbsp;<a href="https://www.dn.se/nyheter/politik/sd-utmanar-m-om-andraplatsen/">Ipsos) </a>lukuja ottanut enemmän omaan seurantaan. Noitten tutkimuslaitosten lukujen perusteella sosialidemokraatit nipin napin säilyttäisivät suurimman puolueen aseman. Mutta onko Maltillinen kokoomus vai Ruotsidemokraatit toiseksi suurin puolue, sen näkee vasta 09.09.2018 vaali-iltana.</p><p>Jos sosialidemokraatit ja vasemmistoblokki ovat&nbsp; suurin, jatkaa &nbsp;<a href="https://www.government.se/government-of-sweden/prime-ministers-office/stefan-lofven/">Stefan Löfven </a>vähemmistöhallituksen pääministerinä. Mutta &nbsp;sosialidemokraateilla ei ole aihetta suureen vaali-iloon , koska &nbsp;&nbsp;<a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Resultat_i_val_till_Sveriges_riksdag">puolueen kannatus on historian surkein</a> (jos se jää ennusteiden tasolle).</p><p>Ruotsin puolueasetelmat eivät &nbsp;selkiinny, jos Ruotsidemokraatit suljetaan edelleen muitten puolueiden toimesta yhteistyöstä. Ruotsidemokraatit &nbsp;saattoivat tehdä poliittisen virheen vaatiessaan kansanäänestystä Ruotsin <a href="https://www.europaportalen.se/2018/05/sd-vill-omforhandla-och-folkomrosta-om-eu">EU -jäsenyydestä.</a></p><p>****</p><p>Ruotsin politiikan puhefestivaali - &nbsp;<a href="http://www.almedalsveckan.info/">Almedalsveckan -</a> käynnistyy tänään &nbsp;Gotlannin Visbyssä. Siellä otetaan puolueista mittaa ruotsalaiseen diskuteeraus -tyyliin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleihin on aikaa enää pari kuukautta  (Allt om valet).

Vaaliasetelmat pari kuukautta ennen vaaleja ovat enemmän tai vähemmän sekavat (Poll results). Sen enempää porvariallianssi  (M - C - L - KD)  kuin vasemmistoblokki  (S - V - MP ) ei ole selvässä johdossa saatikka saisi vaaleissa enemmistön valtiopäiville.

Ruotsin Ympäristöpuolueen ja Kristillisdemokraattien kannatus on keikkunut 4 %:n äänikynnyksen molemmin puolin. Enemmän näyttäisi olevan vaarassa nyt KD:n kannatus ja se olisi  koko porvariallianssin kokonaiskannatukselle ratkaiseva tappio. Allianssin  Nato  -jäsenyyshakemus  taitaa jäädä odottamaan seuraavia vaaleja. Mutta mikä tässä  maailmassa on nykyään ennustettavissa, vai onko 16.07.2018  jälkeenkään. Washington Post uutisoi , että D Trump voi  vetää jopa Naton  joukot pois Saksasta.

****

Ruotsin syyskuun vaalien jännitystä lisää Ruotsidemokraattien (SD) nousuun lähtenyt kannatuskehitys.  

Tutkimuslaitosten mittauksissa on  keskenään suuria eroja. Olen kolmen tutkimuslaitoksen  (Novus  ,  Sifo  ja  Ipsos) lukuja ottanut enemmän omaan seurantaan. Noitten tutkimuslaitosten lukujen perusteella sosialidemokraatit nipin napin säilyttäisivät suurimman puolueen aseman. Mutta onko Maltillinen kokoomus vai Ruotsidemokraatit toiseksi suurin puolue, sen näkee vasta 09.09.2018 vaali-iltana.

Jos sosialidemokraatit ja vasemmistoblokki ovat  suurin, jatkaa  Stefan Löfven vähemmistöhallituksen pääministerinä. Mutta  sosialidemokraateilla ei ole aihetta suureen vaali-iloon , koska   puolueen kannatus on historian surkein (jos se jää ennusteiden tasolle).

Ruotsin puolueasetelmat eivät  selkiinny, jos Ruotsidemokraatit suljetaan edelleen muitten puolueiden toimesta yhteistyöstä. Ruotsidemokraatit  saattoivat tehdä poliittisen virheen vaatiessaan kansanäänestystä Ruotsin EU -jäsenyydestä.

****

Ruotsin politiikan puhefestivaali -  Almedalsveckan - käynnistyy tänään  Gotlannin Visbyssä. Siellä otetaan puolueista mittaa ruotsalaiseen diskuteeraus -tyyliin.

 

 

 

 

]]>
5 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257715-ruotsin-syyskuun-vaalien-ratkaisuviikot-alkoivat#comments Ulkomaat Ruotsin valtiopäivävaalit 2018 Sun, 01 Jul 2018 08:35:35 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257715-ruotsin-syyskuun-vaalien-ratkaisuviikot-alkoivat
Rauhaa ei voi olla ilman kansalaisoikeuksien kunnioittamista http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257713-rauhaa-ei-voi-olla-ilman-kansalaisoikeuksien-kunnioittamista <p>Viime päivinä Ortegan hallinnon kannattajat ovat vallanneet maapalstoja niin Managuassa kuin muualla maassa. Vallatut maat kuuluivat hallintoa avoimesti vastustaville kansalaisille.</p><p>Eilen Nicaraguassa pidettiin niin sanottuja &rdquo;kukkaismielenosoituksia&rdquo;, joilla kunnioitettiin kriisien aikana noin 20 kuollutta alaikäistä nicaragualaista. Suomessakin Helsingin rautatieaseman vieressä oli hiljainen mielenosoitus, kuten myös 85 muussa eri kaupungissa ympäri maailmaa.</p><p>Palataan kuitenkin Managuan eiliseen jättilmäiseen mielenosoitukseen. Osa marssijoita käveli erään vallatun alueen ohi ja osa heistä meni vaatimaan maata laittomasti vallanneilta, että poistuisivat sieltä. Maata vallanneet Ortegan kannattajat avasivat tulen marssijoita kohti, ja 5-11 ihmistä haavoittui. Kahta heistä ammuttiin päähän ja yksi on jo kuollut. Myös muualla Nicaraguassa mielenosoittajia kohti on ammuttu. Kaikissa eilisissä mielenosoituksissa mukana oli paljon lapsia.</p><p>Samalla Amerikan maiden järjestön ihmisoikeuskomitean jäsenet ja YK:n ihmiskomissaarin edustajisto ovat olleet seuraamassa maan ihmisoikeustilannetta. Ortegan kannattajat ja Ortega itse haluaa hallita maata kauhulla ja pelolla. Niin opiskelijat, maanomistajat kuin katolisen kirkon papit ovat olleet Ortegan kannattajien ahdistelun ja uhkauksien uhreina.</p><p>Tiettävästi Ortega on jo luvannut niin Amerikan maiden järjestön pääsihteerille Luís Almagrolle kuin maassa käyville yhdysvaltalaisille edustajille, että Nicaraguassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit. Daniel Ortega ei ole kuitenkaan katolisen kirkon piispojen ja kansalaisyhteiskunnan toivomuksista huolimatta myöntänyt julkisesti luvanneensa ennenaikaisia vaaleja. Ortega haluaa jäädä maahan ja tulla muistetuksi Nicaraguan verenhimoisimpana, vallanhimoisimpana ja itsepäisimpänä hallitsijana.</p><p>Nicaragualaiset haluavat ennen kaikkea oikeutta. Rauha ilman oikeutta ja kansalaisoikeuksien kunnioittamista on heikkoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä Ortegan hallinnon kannattajat ovat vallanneet maapalstoja niin Managuassa kuin muualla maassa. Vallatut maat kuuluivat hallintoa avoimesti vastustaville kansalaisille.

Eilen Nicaraguassa pidettiin niin sanottuja ”kukkaismielenosoituksia”, joilla kunnioitettiin kriisien aikana noin 20 kuollutta alaikäistä nicaragualaista. Suomessakin Helsingin rautatieaseman vieressä oli hiljainen mielenosoitus, kuten myös 85 muussa eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Palataan kuitenkin Managuan eiliseen jättilmäiseen mielenosoitukseen. Osa marssijoita käveli erään vallatun alueen ohi ja osa heistä meni vaatimaan maata laittomasti vallanneilta, että poistuisivat sieltä. Maata vallanneet Ortegan kannattajat avasivat tulen marssijoita kohti, ja 5-11 ihmistä haavoittui. Kahta heistä ammuttiin päähän ja yksi on jo kuollut. Myös muualla Nicaraguassa mielenosoittajia kohti on ammuttu. Kaikissa eilisissä mielenosoituksissa mukana oli paljon lapsia.

Samalla Amerikan maiden järjestön ihmisoikeuskomitean jäsenet ja YK:n ihmiskomissaarin edustajisto ovat olleet seuraamassa maan ihmisoikeustilannetta. Ortegan kannattajat ja Ortega itse haluaa hallita maata kauhulla ja pelolla. Niin opiskelijat, maanomistajat kuin katolisen kirkon papit ovat olleet Ortegan kannattajien ahdistelun ja uhkauksien uhreina.

Tiettävästi Ortega on jo luvannut niin Amerikan maiden järjestön pääsihteerille Luís Almagrolle kuin maassa käyville yhdysvaltalaisille edustajille, että Nicaraguassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit. Daniel Ortega ei ole kuitenkaan katolisen kirkon piispojen ja kansalaisyhteiskunnan toivomuksista huolimatta myöntänyt julkisesti luvanneensa ennenaikaisia vaaleja. Ortega haluaa jäädä maahan ja tulla muistetuksi Nicaraguan verenhimoisimpana, vallanhimoisimpana ja itsepäisimpänä hallitsijana.

Nicaragualaiset haluavat ennen kaikkea oikeutta. Rauha ilman oikeutta ja kansalaisoikeuksien kunnioittamista on heikkoa.

]]>
8 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257713-rauhaa-ei-voi-olla-ilman-kansalaisoikeuksien-kunnioittamista#comments Ulkomaat Daniel Ortega Kansalaisoikeudet Katolinen kirkko Nicaragua Nicaraguan kriisi Sun, 01 Jul 2018 08:17:15 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257713-rauhaa-ei-voi-olla-ilman-kansalaisoikeuksien-kunnioittamista
Turkki valitsee tiensä tänään – toivottavasti viisaasti http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257342-turkin-kulkee-vaarallista-tieta <p>Turkissa on tänään ennenaikaiset parlamentin- ja presidentinvaalit. Vaalien kautta Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdogan tavoittelee valtaoikeuksiensa maksimoimista, kun parlamentarismiin perustuvasta järjestelmästä tulee presidenttivaltainen. Hänen puoluekoneistonsa tavoitteena on (ehdottoman) enemmistön saaminen parlamenttiin, mikä Turkin puolueiden valtasuhteissa voi onnistua vain, jos kurdipuolue HDP jää 10%:n äänikynnyksen alle.</p><p>Kurdien tilanne on vaikeutunut sitä mukaa kuin islamistinen AKP-puolue Erdoganin johdolla on saanut jalansijaa Turkissa. 2000-luvun alkuvuosiin saakka, kurdien sortamisesta vastasivat kemalistien johtamat hallitukset.</p><p>Kurdien syrjäyttämisen eteen Erdogan on tehnyt työtä pitkäjänteisesti, mikä heijastuu näihin vaaleihin saakka. Viime vuosina useita kurdikaupunkeja ja -kyliä on tuhottu Turkin armeijan toimesta ja satojatuhansia ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Heidän on vaikeaa palata kotiseuduilleen, missä ovat kirjoilla, osallistuakseen vaaleihin. Useissa kurdikaupungeissa on ollut voimassa poikkeustila vuosia ja nyt vaalien alla äänestyspisteitä on vähennetty juuri näiltä alueilta, joissa Erdoganin vastustajat ovat vahvoilla. Kurditaustaisia kansanedustajia, pormestareita ja kurdipuolueiden johtajia sekä satoja kurdiaktiiveja ja hallitusta kritisoineita toimittajia, kirjailijoita ja ihmisoikeusaktiiveja on pidätettynä. Turkissa on arviolta yli 10.000 mielipidevankia.</p><p>Erdoganin kurdien vastainen politiikka on ulottunut myös Turkin rajojen ulkopuolelle. <a href="http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252820-kansainvalisen-yhteison-on-painostettava-turkkia-lopettamaan-rojavan-miehitys">Kurdikaupunki Afrinin miehitys</a>, islamistiryhmittymien tukeminen sodassa kurdeja vastaan, kurdialueiden pommittaminen etelä- ja länsi-Kurdistanissa sekä etelä-Kurdistanin itsenäisyyskansanäänestyksen vastustaminen ovat esimerkkejä Erdoganin vihamielisestä politiikasta kurdeja vastaan.</p><p>Turkin mielipidevankien joukossa on myös HDP:ta johtanut kurdijohtaja <a href="https://www.facebook.com/HDPdemirtas">Selahattin Demirtaş</a>, joka nyt presidenttivaaleissa haastaa Erdogania vankilasta käsin. Hän on ollut vangittuna toista vuotta, vaikka ei ole saanut mitään tuomiota. Tuomion puuttuessa hänellä on ollut mahdollisuus asettua ehdolle presidenttivaaleissa.</p><p>Vaaleissa Erdoganin islamistinen AKP-puolue on liittoutunut äärinationalistisen MHP:n kanssa. Toisaalta oppositiopuolueet kemalistisen CHP:n johdolla ovat muodostaneet oman vaaliliiton ja käyvät tiukkaa kampailua Erdogania vastaan. Kurditaustainen HDP-puolue on jätetty/jäänyt vaaliliiton ulkopuolelle, mutta siitä huolimatta turkkilainen oppositiokin tajuaa sen, että HDP:n jäädessä äänikynnyksen alle, vaalitulos koituu myös heidän omaksi kohtalokseen.</p><p>Vaaliasetelma osoittaa miten laajasti Turkin poliittinen kenttä on kurkkuaan myöten täynnä Erdoganin yksinvaltiuspyrkimyksiä. Samaan aikaan Turkissa tikittää talouden alamäen kello. Erdoganin nousu ja suosio ovat pitkälle perustuneet talouden kasvuun, mutta nyt hänen omat toimet ovat johtaneet Turkin talouden alamäkeen. Inflaatio on yli 10%, korot kasvavat, liira menettää arvonsa, valtion menot paisuvat, ulkomaiset lainoittajat kaikkoavat ja ihmisten taloudellinen ahdinko syvenee. Tämän johdosta tyytymättömien joukkoon liittynevät myös ne ihmiset, jotka uskonnon nimissä ovat katsoneet diktaattorin poliittisia toimia läpi sormien. Erdoganin näkökulmasta ilmassa on ollut riittävästi syitä julistaa ennenaikaisia vaaleja tilanteessa, jossa hän toimii presidenttinä, hallitus on hänen ohjauksessaan, hänen puolueellaan on parlamentin enemmistö, ja oppositiolta on riisuttu valta.</p><p>Tämänpäiväiset vaalit ratkaisevat Turkin suunnan. Erdoganin onnistuessa koko Turkilla, mutta erityisesti hänen vastustajillaan on entistäkin vaikeammat ajat edessä. Erdoganin noustessa yksinvaltiaaksi kansan äänellä, kurdien vaikeudet Turkissa syvenisivät entisestään. Erdoganin johdolla suhteet Eurooppaan kariutuvat lopullisesti ja Turkki tulee entistä laajemmin puuttumaan Lähi-idän maiden asioihin ja alueellisiin konflikteihin.</p><p>Parhaimmillaan vaalit olisivat alku Erdoganin lopulle, uusi alku Turkille, uusi mahdollisuus kurdeille.</p><p>Kannatan luonnollisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa ja toivon, että vaalien myötä Turkki valitsee rauhan tien kurdikysymyksen ratkaisemiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingissä 24.6.2018</p><p>&nbsp;</p><p>Welat Nehri<br /><a href="https://www.facebook.com/kurdiliitto/">Kurdiliiton</a> puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turkissa on tänään ennenaikaiset parlamentin- ja presidentinvaalit. Vaalien kautta Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdogan tavoittelee valtaoikeuksiensa maksimoimista, kun parlamentarismiin perustuvasta järjestelmästä tulee presidenttivaltainen. Hänen puoluekoneistonsa tavoitteena on (ehdottoman) enemmistön saaminen parlamenttiin, mikä Turkin puolueiden valtasuhteissa voi onnistua vain, jos kurdipuolue HDP jää 10%:n äänikynnyksen alle.

Kurdien tilanne on vaikeutunut sitä mukaa kuin islamistinen AKP-puolue Erdoganin johdolla on saanut jalansijaa Turkissa. 2000-luvun alkuvuosiin saakka, kurdien sortamisesta vastasivat kemalistien johtamat hallitukset.

Kurdien syrjäyttämisen eteen Erdogan on tehnyt työtä pitkäjänteisesti, mikä heijastuu näihin vaaleihin saakka. Viime vuosina useita kurdikaupunkeja ja -kyliä on tuhottu Turkin armeijan toimesta ja satojatuhansia ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Heidän on vaikeaa palata kotiseuduilleen, missä ovat kirjoilla, osallistuakseen vaaleihin. Useissa kurdikaupungeissa on ollut voimassa poikkeustila vuosia ja nyt vaalien alla äänestyspisteitä on vähennetty juuri näiltä alueilta, joissa Erdoganin vastustajat ovat vahvoilla. Kurditaustaisia kansanedustajia, pormestareita ja kurdipuolueiden johtajia sekä satoja kurdiaktiiveja ja hallitusta kritisoineita toimittajia, kirjailijoita ja ihmisoikeusaktiiveja on pidätettynä. Turkissa on arviolta yli 10.000 mielipidevankia.

Erdoganin kurdien vastainen politiikka on ulottunut myös Turkin rajojen ulkopuolelle. Kurdikaupunki Afrinin miehitys, islamistiryhmittymien tukeminen sodassa kurdeja vastaan, kurdialueiden pommittaminen etelä- ja länsi-Kurdistanissa sekä etelä-Kurdistanin itsenäisyyskansanäänestyksen vastustaminen ovat esimerkkejä Erdoganin vihamielisestä politiikasta kurdeja vastaan.

Turkin mielipidevankien joukossa on myös HDP:ta johtanut kurdijohtaja Selahattin Demirtaş, joka nyt presidenttivaaleissa haastaa Erdogania vankilasta käsin. Hän on ollut vangittuna toista vuotta, vaikka ei ole saanut mitään tuomiota. Tuomion puuttuessa hänellä on ollut mahdollisuus asettua ehdolle presidenttivaaleissa.

Vaaleissa Erdoganin islamistinen AKP-puolue on liittoutunut äärinationalistisen MHP:n kanssa. Toisaalta oppositiopuolueet kemalistisen CHP:n johdolla ovat muodostaneet oman vaaliliiton ja käyvät tiukkaa kampailua Erdogania vastaan. Kurditaustainen HDP-puolue on jätetty/jäänyt vaaliliiton ulkopuolelle, mutta siitä huolimatta turkkilainen oppositiokin tajuaa sen, että HDP:n jäädessä äänikynnyksen alle, vaalitulos koituu myös heidän omaksi kohtalokseen.

Vaaliasetelma osoittaa miten laajasti Turkin poliittinen kenttä on kurkkuaan myöten täynnä Erdoganin yksinvaltiuspyrkimyksiä. Samaan aikaan Turkissa tikittää talouden alamäen kello. Erdoganin nousu ja suosio ovat pitkälle perustuneet talouden kasvuun, mutta nyt hänen omat toimet ovat johtaneet Turkin talouden alamäkeen. Inflaatio on yli 10%, korot kasvavat, liira menettää arvonsa, valtion menot paisuvat, ulkomaiset lainoittajat kaikkoavat ja ihmisten taloudellinen ahdinko syvenee. Tämän johdosta tyytymättömien joukkoon liittynevät myös ne ihmiset, jotka uskonnon nimissä ovat katsoneet diktaattorin poliittisia toimia läpi sormien. Erdoganin näkökulmasta ilmassa on ollut riittävästi syitä julistaa ennenaikaisia vaaleja tilanteessa, jossa hän toimii presidenttinä, hallitus on hänen ohjauksessaan, hänen puolueellaan on parlamentin enemmistö, ja oppositiolta on riisuttu valta.

Tämänpäiväiset vaalit ratkaisevat Turkin suunnan. Erdoganin onnistuessa koko Turkilla, mutta erityisesti hänen vastustajillaan on entistäkin vaikeammat ajat edessä. Erdoganin noustessa yksinvaltiaaksi kansan äänellä, kurdien vaikeudet Turkissa syvenisivät entisestään. Erdoganin johdolla suhteet Eurooppaan kariutuvat lopullisesti ja Turkki tulee entistä laajemmin puuttumaan Lähi-idän maiden asioihin ja alueellisiin konflikteihin.

Parhaimmillaan vaalit olisivat alku Erdoganin lopulle, uusi alku Turkille, uusi mahdollisuus kurdeille.

Kannatan luonnollisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa ja toivon, että vaalien myötä Turkki valitsee rauhan tien kurdikysymyksen ratkaisemiseksi.

 

Helsingissä 24.6.2018

 

Welat Nehri
Kurdiliiton puheenjohtaja

]]>
5 http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257342-turkin-kulkee-vaarallista-tieta#comments Ulkomaat Kurdistan Kurdit Recep Tayyip Erdoğan Turkki ja EU Sun, 24 Jun 2018 10:43:14 +0000 Welat Nehri http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257342-turkin-kulkee-vaarallista-tieta
Nicaragualaisten painajainen jatkuu http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257312-nicaragualaisten-painajainen-jatkuu <p>Amerikan valtioiden järjestön pysyvä neuvosto kokoontui eilen kuuntelemaan Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan (CIDH) raporttia Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta.</p><p>Ihmisoikeustoimikunnan raportin mukaan 18.4.-19.6.2018 välisenä aikana Nicaraguassa on kuollut 212 ihmistä ja 1,3337 on haavoittunut mielenilmauksissa. Sen lisäksi 507 henkilöä on ollut pidätettyinä. Raportin mukaan Nicaraguan valtio rikkoi räikeästi kansalaisten ihmisoikeuksia. CIDH syyttää Ortegan hallintoa ihmisoikeusrikoksista.</p><p>&rdquo;Nicaraguan valtio on rikkonut sellaisia oikeuksia kuten oikeus elämään, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen, kokoontumisvapauteen, sananvapauteen ja oikeuden saatavuuteen.&rdquo; <a href="http://www.elmundo.es/internacional/2018/06/22/5b2d296d268e3ea0078b4574.html">&quot;el Estado de Nicaragua violó los derechos a la vida, integridad personal, salud, libertad personal, reunión, libertad de expresión y acceso a la justicia&quot;. </a></p><p>Nicaraguan hallinto, ulkoministeri Denis Moncadan puheen mukaan, torjuu CIDH:n raportin kokonaisuudessaan koska on sitä mieltä, että raportti on subjektiivinen, vinoutunut, ennakkoluuloinen ja tunnetusti puolueellinen; &rdquo;&quot;rechaza de manera integral el informe presentado por la CIDH por considerarlo subjetivo, sesgado, prejuiciado y notoriamente parcializado&quot;. Ortegan hallinnon edustajan mukaan asiakirja on täysin valheellinen ja loukkaa nicaragualaisten arvokkuutta.</p><p>Nicaraguan ulkoministerin puheen jälkeen puhuivat eri Amerikan valtioiden edustajat. Kaikki puhujat (Meksikon, Chien, Perun, Canadan, Costa Rican, Argentiinan, Kolumbian, Yhdysvaltojen Paraguayn ja Brasilian edustajat) kiittivät raporttia, tuomitsivat väkivaltaisuudet ja toivoivat julmuuden ja ihmisoikeuksien polkemisen lopettamista. Bolivian edustaja antoi hyvin varovasti ymmärtää olevansa Ortegan puolella. Venezuelan edustaja oli ainut, joka ymmärsi ja puolusti Ortegaa oikeiston vallankaappauksen yrityksestä!</p><p>Ainoastaan silloin kun Somozan edustaja puolusti Somozan Nicaraguaa vuonna 1979, Nicaragua on jäänyt yksin Amerikan valtioiden järjestössä. Historia toistuu nyt jälleen kerran, Nicaraguan edustajan puheessa. Syylliset ovat Nicaraguan ulkoministerin mukaan muualla. Minua ulkoministerin puhe ei yllätä. Ortega ei ole tähän asti myöntänyt olevansa väärällä tiellä, tai rikkovansa sekä Nicaraguan että kansainvälisiä määräyksiä.</p><p>Tällä näkymin Ortega ei tule hyvällä taipumaan, ja hän jatkaa ristiretkeä eri mieltä olevia vastaan. Neuvottelut ovat Ortegan keino pitkittää kriisin ratkaisemista. Samalla kun Ortega lähettää kutsuja ihmisoikeusedustajille jotta he saapuisivat maahan tarkkailemaan ihmisoikeuksia, Ortegan joukot ovat jatkaneet ihmisten ahdistelemista, vangitsemista ja tappamista.</p><p><a href="https://www.laprensa.com.ni/2018/06/23/editorial/2439528-iglesia-catolica-frente-a-atila">Katolinen kirkko on nyt noussut yhdeksi vahvimmista tahoista, jotka ryhtyvät ja pystyvät puolustamaan kokreettisestikin kansalaisia Ortegan joukkojen hyökkäyksiltä.</a> Kirkon edustajat eivät valitettavasti vain aina ehdi ajoissa. Viime torstaina he ehtivät. Nicaraguan katolisen kirkon arkkipiispa <strong>Leopoldo Brenes</strong>, Managuan piispa <strong>Silvio Jósé Báez</strong>, Vatikaanin suurlähettiläs Nicaraguassa,&nbsp;<strong>Waldemar Stanilaw Sommertag</strong>, ja muut piispat lähtivät Managuasta Masayaan estämään lisää verenvuodatuksia. Ortegan joukkojen hyökkäys oli päällä. Kun piispat saapuivat, Ortegan joukot vetäytyivät ja masayalaiset lähtivät kaduille piispoja vastaan. &nbsp;Masayassa on arvioiden mukaan kuollut 20-25 ihmistä Ortegan joukkojen tekemissä iskuissa. Sen lisäksi kriisin aikana moni katolisen kirkon pappi on onnistunut vapauttamaan nuoria Ortegan vankiloista.</p><p>Moni meistä Suomessakin toivoo nyt, että vankiloihin viedyt nuoret vapautettaisiin. <a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254333-nicaragualaiset-osoittivat-sankoin-joukoin-mielta-rauhaa-ja-vapauden-puolesta">Kerroin huhtikuussa Suomessa asuvasta nicaragualaisesta, jonka sittemmin vapautettu veli oli pidätetty koska oli ollut osoittamassa mieltään.</a> Tänään järkytyin kun luin Nina Sarelin päivityksen. Poika on taas pidätetty.</p><p><em>&rdquo;Tämä painajainen ei lopu ikinä. Meidän Deyner on viety taas. Oli kaverin luona käymässä, poliisi tuli ja vei kaikki kolme.<br />Viimeksi kun Deyner päästettiin vapaaksi kolmen päivän kuluttua, häntä oli nöyryytetty, hakattu ja kidutettu. Hän oli kuulemma &quot;hirveän näköinen&quot;, mutta yhtään kuvaa ei saanut ottaa. Deyner oli peloteltu ja traumatisoitu hiljaiseksi, hän vetäytyi kuoreensa kokemuksineen. Voiko toisen kerran enää palata hengissä?<br />Kyse ei ole mistään vastavallankumouksellisesta vaan ihan tavallisesta pojasta, jolla ei ole käytännössä minkäänlaisia resursseja muodostaa minkäänlaista uhkaa Ortegalle ja hänen raivohullulle akalleen. APUA.</em></p><p>Ymmärrän täysin Sarelin epätoivoiset ja surulliset sanat. Kukaan, Ortegan puolueen kannattajia lukuun ottamatta, ole nyt Nicaraguassa turvassa. Vääryydet jatkuvat Nicaraguassa niin kauan kun myös muu maailma kääntää selkänsä Nicaraguan Ortegan ihmisoikeusrikoksille.</p><p>Luin juuri, että Managuan UNAN -yliopisto on ollut useita tunteja tulilinjalla. Kuolleista ja haavoittuneista on raportoitu. Yliopiston sivulla sanotaan, että eräs kuollut nuori on viety Ortegan joukkojen autolla. Hyökkäys yliopistoon kesti 7 tuntia. Yliopiston rakennuksia kohti ammuttiin. Ortega haluaa nuoria pois sieltä pahalla. Tuoreiden tietojen mukaan Managuan eri kaupunginosissa Ortegat joukot ampuvat. Kuolleita on 3, josta nuorin on vasta yksivuotias poika. Haavoittuneita on yli 20.&nbsp; Nicaragualaisten painajainen on kestänyt jo liian kauan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Amerikan valtioiden järjestön pysyvä neuvosto kokoontui eilen kuuntelemaan Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan (CIDH) raporttia Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta.

Ihmisoikeustoimikunnan raportin mukaan 18.4.-19.6.2018 välisenä aikana Nicaraguassa on kuollut 212 ihmistä ja 1,3337 on haavoittunut mielenilmauksissa. Sen lisäksi 507 henkilöä on ollut pidätettyinä. Raportin mukaan Nicaraguan valtio rikkoi räikeästi kansalaisten ihmisoikeuksia. CIDH syyttää Ortegan hallintoa ihmisoikeusrikoksista.

”Nicaraguan valtio on rikkonut sellaisia oikeuksia kuten oikeus elämään, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen, kokoontumisvapauteen, sananvapauteen ja oikeuden saatavuuteen.” "el Estado de Nicaragua violó los derechos a la vida, integridad personal, salud, libertad personal, reunión, libertad de expresión y acceso a la justicia".

Nicaraguan hallinto, ulkoministeri Denis Moncadan puheen mukaan, torjuu CIDH:n raportin kokonaisuudessaan koska on sitä mieltä, että raportti on subjektiivinen, vinoutunut, ennakkoluuloinen ja tunnetusti puolueellinen; ”"rechaza de manera integral el informe presentado por la CIDH por considerarlo subjetivo, sesgado, prejuiciado y notoriamente parcializado". Ortegan hallinnon edustajan mukaan asiakirja on täysin valheellinen ja loukkaa nicaragualaisten arvokkuutta.

Nicaraguan ulkoministerin puheen jälkeen puhuivat eri Amerikan valtioiden edustajat. Kaikki puhujat (Meksikon, Chien, Perun, Canadan, Costa Rican, Argentiinan, Kolumbian, Yhdysvaltojen Paraguayn ja Brasilian edustajat) kiittivät raporttia, tuomitsivat väkivaltaisuudet ja toivoivat julmuuden ja ihmisoikeuksien polkemisen lopettamista. Bolivian edustaja antoi hyvin varovasti ymmärtää olevansa Ortegan puolella. Venezuelan edustaja oli ainut, joka ymmärsi ja puolusti Ortegaa oikeiston vallankaappauksen yrityksestä!

Ainoastaan silloin kun Somozan edustaja puolusti Somozan Nicaraguaa vuonna 1979, Nicaragua on jäänyt yksin Amerikan valtioiden järjestössä. Historia toistuu nyt jälleen kerran, Nicaraguan edustajan puheessa. Syylliset ovat Nicaraguan ulkoministerin mukaan muualla. Minua ulkoministerin puhe ei yllätä. Ortega ei ole tähän asti myöntänyt olevansa väärällä tiellä, tai rikkovansa sekä Nicaraguan että kansainvälisiä määräyksiä.

Tällä näkymin Ortega ei tule hyvällä taipumaan, ja hän jatkaa ristiretkeä eri mieltä olevia vastaan. Neuvottelut ovat Ortegan keino pitkittää kriisin ratkaisemista. Samalla kun Ortega lähettää kutsuja ihmisoikeusedustajille jotta he saapuisivat maahan tarkkailemaan ihmisoikeuksia, Ortegan joukot ovat jatkaneet ihmisten ahdistelemista, vangitsemista ja tappamista.

Katolinen kirkko on nyt noussut yhdeksi vahvimmista tahoista, jotka ryhtyvät ja pystyvät puolustamaan kokreettisestikin kansalaisia Ortegan joukkojen hyökkäyksiltä. Kirkon edustajat eivät valitettavasti vain aina ehdi ajoissa. Viime torstaina he ehtivät. Nicaraguan katolisen kirkon arkkipiispa Leopoldo Brenes, Managuan piispa Silvio Jósé Báez, Vatikaanin suurlähettiläs Nicaraguassa, Waldemar Stanilaw Sommertag, ja muut piispat lähtivät Managuasta Masayaan estämään lisää verenvuodatuksia. Ortegan joukkojen hyökkäys oli päällä. Kun piispat saapuivat, Ortegan joukot vetäytyivät ja masayalaiset lähtivät kaduille piispoja vastaan.  Masayassa on arvioiden mukaan kuollut 20-25 ihmistä Ortegan joukkojen tekemissä iskuissa. Sen lisäksi kriisin aikana moni katolisen kirkon pappi on onnistunut vapauttamaan nuoria Ortegan vankiloista.

Moni meistä Suomessakin toivoo nyt, että vankiloihin viedyt nuoret vapautettaisiin. Kerroin huhtikuussa Suomessa asuvasta nicaragualaisesta, jonka sittemmin vapautettu veli oli pidätetty koska oli ollut osoittamassa mieltään. Tänään järkytyin kun luin Nina Sarelin päivityksen. Poika on taas pidätetty.

”Tämä painajainen ei lopu ikinä. Meidän Deyner on viety taas. Oli kaverin luona käymässä, poliisi tuli ja vei kaikki kolme.
Viimeksi kun Deyner päästettiin vapaaksi kolmen päivän kuluttua, häntä oli nöyryytetty, hakattu ja kidutettu. Hän oli kuulemma "hirveän näköinen", mutta yhtään kuvaa ei saanut ottaa. Deyner oli peloteltu ja traumatisoitu hiljaiseksi, hän vetäytyi kuoreensa kokemuksineen. Voiko toisen kerran enää palata hengissä?
Kyse ei ole mistään vastavallankumouksellisesta vaan ihan tavallisesta pojasta, jolla ei ole käytännössä minkäänlaisia resursseja muodostaa minkäänlaista uhkaa Ortegalle ja hänen raivohullulle akalleen. APUA.

Ymmärrän täysin Sarelin epätoivoiset ja surulliset sanat. Kukaan, Ortegan puolueen kannattajia lukuun ottamatta, ole nyt Nicaraguassa turvassa. Vääryydet jatkuvat Nicaraguassa niin kauan kun myös muu maailma kääntää selkänsä Nicaraguan Ortegan ihmisoikeusrikoksille.

Luin juuri, että Managuan UNAN -yliopisto on ollut useita tunteja tulilinjalla. Kuolleista ja haavoittuneista on raportoitu. Yliopiston sivulla sanotaan, että eräs kuollut nuori on viety Ortegan joukkojen autolla. Hyökkäys yliopistoon kesti 7 tuntia. Yliopiston rakennuksia kohti ammuttiin. Ortega haluaa nuoria pois sieltä pahalla. Tuoreiden tietojen mukaan Managuan eri kaupunginosissa Ortegat joukot ampuvat. Kuolleita on 3, josta nuorin on vasta yksivuotias poika. Haavoittuneita on yli 20.  Nicaragualaisten painajainen on kestänyt jo liian kauan.

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257312-nicaragualaisten-painajainen-jatkuu#comments Ulkomaat Latinalainen Amerikka Nicaragua Nicaraguan ihmisoikeudet Nicaraguan kriisi Sat, 23 Jun 2018 14:22:52 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257312-nicaragualaisten-painajainen-jatkuu
Nicaraguan kriisineuvottelut keskeytyivät http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat <p>Nicaraguan kriisineuvottelut jatkuivat eilen vain hetken ja keskeytyivät, koska Nicaraguan hallitus ei ole vielä kutsunut kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita maahan, kuten viime perjantaina neuvottelupöydällä oli sovittu.</p><p>Katolisen kirkon johtamissa neuvotteluissa oli sovittu, että Ortegan hallitus kutsuisi Amerikan maiden ihmisoikeustoimikunnan, CIDH:n, YK:n ihmiskomissaarin ja EU:n edustajat Nicaraguaan selvittämään tapahtumien kulkua. Eilisessä kriisineuvottelutapaamisessa kansalaisjärjestöjen edustajat lähtivät neuvotteluista, koska hallituksen edustajilla ei ollut todisteita siitä, että kutsukirjeet olisi lähetetty, kuten piti. Paikallislehden mukaan <a href="http://www.cen-nicaragua.org/">katolisen kirkon piispat</a> ilmoittivat, että neuvotteluun palataan vasta kun hallitus on esittänyt kopiot kutsukirjeistä ja kansainväliset tahot ovat vahvistaneet kutsujen saapumisen.</p><p>Neuvotteluun osallistuva tohtori <a href="https://www.laprensa.com.ni/2018/06/18/politica/2437152-alianza-civica-por-la-democracia-suspende-dialogo-por">Carlos Tunnerman kertoi La Prensalle</a>, että Daniel Ortegalla ei ole halua kutsua kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä. Kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo maassa olisi tärkeää, jotta nicaragualaisille voitaisiin taata, ettei hallituksen kannattajien harjoittama sorto ja väkivalta jatkuisi.</p><p>&rdquo;Ulkoministerin kirjeen kirjoittaminen kestää minuutteja. Luulen, että se johtuu tahdosta. Toistamme, että pitää olla näyttö tahdosta&rdquo;, sanoo Juan Sebastián Chamorro samalle lehdelle.</p><p>Eilen YK:n ihmisoikeuskomissaari sanoi eilen, että Nicaraguan &rdquo;väkivaltaisuuden vakavuus&rdquo; Daniel Ortegan hallintoa vastustavissa mielenilmauksissa eri kaupungeissa &rdquo;voi vaatia kansainvälisen tutkimuskomission&rdquo; perustamista.</p><p>Nicaraguan kriisi alkoi tasan kaksi kuukautta sitten. Paikallisten ihmisoikeusjärjestön mukaan kuolleiden määrä on nyt 175-215. Haavoittuneita on noin kaksituhatta ja kadonneiden ja pidätettyjen määrä on sadoissa.</p><p>Eilen <a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256753-jo-146-kuollut-nicaraguan-vakivaltaisuuksissa">Masayan kaupunki</a>, joka on saartanut itsensä tiesulkuihin jotta Ortegan joukot eivät pääsisi tuhoamaan kaupunkia ja kylvämään kauhua, julistautui itsenäiseksi. He eivät enää noudata Ortegan hallinnon käskyjä. Luin juuri nyt, että kaupungissa soitetaan taas kirkon kelloja hallituksen joukkojen hyökkäyksen varoitukseksi.</p> Nicaraguan kriisineuvottelut jatkuivat eilen vain hetken ja keskeytyivät, koska Nicaraguan hallitus ei ole vielä kutsunut kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita maahan, kuten viime perjantaina neuvottelupöydällä oli sovittu.

Katolisen kirkon johtamissa neuvotteluissa oli sovittu, että Ortegan hallitus kutsuisi Amerikan maiden ihmisoikeustoimikunnan, CIDH:n, YK:n ihmiskomissaarin ja EU:n edustajat Nicaraguaan selvittämään tapahtumien kulkua. Eilisessä kriisineuvottelutapaamisessa kansalaisjärjestöjen edustajat lähtivät neuvotteluista, koska hallituksen edustajilla ei ollut todisteita siitä, että kutsukirjeet olisi lähetetty, kuten piti. Paikallislehden mukaan katolisen kirkon piispat ilmoittivat, että neuvotteluun palataan vasta kun hallitus on esittänyt kopiot kutsukirjeistä ja kansainväliset tahot ovat vahvistaneet kutsujen saapumisen.

Neuvotteluun osallistuva tohtori Carlos Tunnerman kertoi La Prensalle, että Daniel Ortegalla ei ole halua kutsua kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä. Kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo maassa olisi tärkeää, jotta nicaragualaisille voitaisiin taata, ettei hallituksen kannattajien harjoittama sorto ja väkivalta jatkuisi.

”Ulkoministerin kirjeen kirjoittaminen kestää minuutteja. Luulen, että se johtuu tahdosta. Toistamme, että pitää olla näyttö tahdosta”, sanoo Juan Sebastián Chamorro samalle lehdelle.

Eilen YK:n ihmisoikeuskomissaari sanoi eilen, että Nicaraguan ”väkivaltaisuuden vakavuus” Daniel Ortegan hallintoa vastustavissa mielenilmauksissa eri kaupungeissa ”voi vaatia kansainvälisen tutkimuskomission” perustamista.

Nicaraguan kriisi alkoi tasan kaksi kuukautta sitten. Paikallisten ihmisoikeusjärjestön mukaan kuolleiden määrä on nyt 175-215. Haavoittuneita on noin kaksituhatta ja kadonneiden ja pidätettyjen määrä on sadoissa.

Eilen Masayan kaupunki, joka on saartanut itsensä tiesulkuihin jotta Ortegan joukot eivät pääsisi tuhoamaan kaupunkia ja kylvämään kauhua, julistautui itsenäiseksi. He eivät enää noudata Ortegan hallinnon käskyjä. Luin juuri nyt, että kaupungissa soitetaan taas kirkon kelloja hallituksen joukkojen hyökkäyksen varoitukseksi.

]]>
6 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat#comments Ulkomaat Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet Nicaraguassa Nicaragua Nicaraguan kriisineuvottelut Ulkomaat Tue, 19 Jun 2018 05:41:59 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat
Nälkäpeli http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli <p>Ihmisoikeudet ovat toiselta vuosituhannelta. Näin voisi ajatella kun seuraa viime päivien uutisia. Pohjois-Korean diktaattori ei edes yllättäisi,&nbsp; jos maan rannoille ilmestyisi rantahotelleja. Mahdollisella rakennuttajalla on kokemusta Floridasta, eikä häntä näytä hävettävän mikään.</p><p>Miljoonia maksavat jalkapallon MM18-kisat saavat monet innostumaan. Toiset näkevät oivan tilaisuuden muistuttaa epäkohdista.</p><p><a href="https://rsf.org/en/campaigns/world-cup-hasnt-loosened-russias-grip-media-freedom-rsf-says">Kansainvälinen järjestö Toimittajat ilman rajoja RSF kampanjoi Venäjän sananvapauden puolesta. </a>Se käynnisti kampanjan, jolla halutaan kiinnittää huomiota muun muassa Kremlin tiukentuneisiin otteisiin Venäjän medioissa.</p><p>Näkyvyyttä saavat helposti myös elokuva-alan ihmiset ja taiteilijat, mutta yhteisen tavoitteen allekirjoittaminen ei ole helppoa. Ei ainakaan kun kyseessä on terrorismirikoksesta tuomitun puolustaminen. Venäjän kaltaisissa autoritaarisissa maissa voidaan terrorismista tuomita melkein kuka tahansa.</p><p><strong>Jalkapallohuumaan ajoittuu myös paljon kurjempi asia</strong></p><p><a href="https://publishingperspectives.com/2018/06/world-cup-2018-pen-authors-press-moscow-oleg-sentsov/">Ohjaaja Oleg Sentsovin nälkälakko on kestänyt jo yli 30 vuorokautta.</a></p><p>Eri puolilla maailmaa on seurattu, kuinka venäläisessä vankilassa viruu mies, jonka <a href="https://tvrain.ru/news/medinskij_nazval_golodovku_sentsova_tragediej-465608/">nälkälakkoa maan kulttuuriministeri pitää tragediana, mutta kukaan ei näytä kykenevän mihinkään käytännön toimeen.</a></p><p>Euroopan unioni on tuominnut Sentsovin oikeudenkäynnin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. <a href="https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005704066.html?ref=rss">Amnesty International on nimennyt hänet mielipidevangiksi, Memorial-järjestö pitää häntä poliittisena vankina</a> ja esimerkiksi ohjaaja <a href="https://www.is.fi/haku/?query=aki+kaurismaki">Aki Kaurismäki</a> on vedonnut hänen puolestaan.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/v_khelsinki_pokazhut_film_protsess_ob_ukrainskom_rezhissere_olege_sentsove/10252197">Keskiviikkona Sentsovin tueksi järjestettiin Helsingissä elokuvanäytös.</a></p><p>Venäläisellä elokuvafestivaalilla osoitettiin yksityisesti tukea vaikeaan tilanteeseen joutuneille, mutta tietty varovaisuus leimaa yleistä ilmapiiriä.</p><p>Julkisuudessa on puhuttu, että ukrainalaiset ja venäläiset voisivat vaihtaa tunnettuja vankeja: Ukrainassa pidätettiin toukokuussa toimittaja Kirill Vyšinskov. <a href="http://toimittajatilmanrajoja.com/fi/2018/06/07/ukrainalaiselle-toimittajalle-12-vuotta-vankeutta-vakoilusta/">Moskovassa Ukrainan valtion uutistoimisto Ukrinformin Pariisin-kirjeenvaihtaja Roman Suštšenko tuomittiin Venäjällä </a>vastikään 12 vuodeksi tiukan kurin vankilaan.</p><p>Vangitsemiset ja oikeudenkäynnit on helppoa nähdä uhkailuna. Kun televisioyhtiö Doždin toimittajat pyysivät venäläisiä kulttuurialan ihmisiä kommentoimaan vangitun ukrainalaisohjaajan tilannetta, näyttelijä Jevgeni Mironov antoi vastauksessaan ymmärtää, että koska kyseessä on tuomio terrorismista, on päätös joka tapauksessa presidentin käsissä.&nbsp;</p><p><strong>Venäjä tekee hidasta itsemurhaa</strong></p><p>Kolkko näkemys on jo vuosien takaa, mutta äskettäin sen nosti esiin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-2WKxy-920k">Glasnost-säätiön puheenjohtaja Sergei Grigorjants Radio Eho Moskvyn haastattelussa</a>. Kyse ei ole yksittäisestä nälkälakosta, vaan siitä, että vaikka Neuvostoliiton haamu KGB on muuttanut jo vuosia sitten nimensä, toimivat FSB:n, Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun ihmiset työssään kuten ennenkin.&nbsp; Menneisyyskin jo velvoittaa.</p><p><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%B8%D0%B3%D0%BE%D1%80%D1%8C%D1%8F%D0%BD%D1%86,_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B9_%D0%98%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87">Grigorjants kertoi neuvostoaikojen kokemuksen opettaneen</a>, että kuukauden nälkälakosta johtuvia vakavia muutoksia on jo tapahtunut. Elimistö mukautuu, mutta ei rajattomasti. Silti syömälakot ovat vankien ainoa tapa kyetä vahvistamaan vaatimuksiaan ja saada joku vankilan ulkopuolella kiinnostumaan. Neuvostoaikoina koetettiin vaikuttaa paikallisia korkeampiin puoluejohtajiin ja tuomioistuimiin.&nbsp;</p><p>Toisinajattelun veteraani muistuttaa, että nykyajan yksittäiset sankarit eivät tiedä, ketä vastaan he ovat nousseet. Ei toki kovin montaa sellaista ole, joka tunnettaisiin edes Venäjällä. Y<a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806142201013707_ul.shtml">ksi heistä on tietenkin poliitikko Aleksei Navalnyi, joka vapautui juuri 30 päivän tuomiostaan. </a></p><p>Sentsov on luku sinänsä. Ukrainalainen kahden lapsen isä Oleg Sentsov (s.1976) tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan suunnittelemistaan terroristisista toimista kotikaupungissaan Simferopolissa ja muualla Krimillä. FSB on asiasta varma, Sentsov kiistää. Nälkälakollaan Sentsov haluaa edistää kaikkien poliittisten vankien vapauttamista Venäjän vankiloista.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/k8qfOCTcMao?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/k8qfOCTcMao?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><strong>Kaupankäyntiä ihmishengillä</strong></p><p>Keskustelua vankien vaihdosta on pitänyt julkisuudessa myös se, että presidentti Vladimir Putin on suhtautunut hyvin jyrkästi Sentsoviin. Virallisen venäläisnäkemyksen mukaan Venäjällä ei tietenkään ole poliittisia vankeja.</p><p>Sentsov pidätettiin terrorismista ja pommi-iskun valmistelusta eikä journalistisesta työstä. Pommi-iskussa olisi voinut loukkaantua ihmisiä. Sentsovia koskeviin kysymyksiin Putin on vastannut vuodesta toiseen melkein sanasta sanaan samalla ilmaisulla. (<a href="https://www.youtube.com/watch?time_continue=22&amp;v=ix-g8pHNdlY">Tämän voi helposti kuka vaan tarkistaa youtubesta</a>.)</p><p>Edistysaskeleena on ehditty jo pitää sitä, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10246619?origin=rss">Venäjän ja Ukrainan presidentit keskustelivat ilmeisesti myös vankien vaihdosta viime viikonvaihteessa.</a> Ukrainan ensisijainen tavoite on vapauttaa Sentsov. Venäjä on myös vaatinut venäläisten journalistien vapauttamista Ukrainassa. Tietotoimistolähteiden mukaan maat sopivat viranomaiskäynneistä vangittujen luokse kummassakin maassa.</p><p>Perjantaina selvisi, että Venäjä ei päästänyt vielä Ukrainan ihmisoikeushenkilö Ljudmila Denisovaa Sentsovin luokse vaikka tämä lensi pohjoiseen Jamalille tapaamaan nälkälakkolaista. Rangaistusleirin johtaja kielsi tapaamisen ukrainalaisilta, sillä Venäjän näkemyksen mukaan Sentsov on Venäjän kansalainen. Venäjän ihmisoikeushenkilön mukaan vankien vaihdossa olisi kyse ennen muuta heistä, joilla on sekä Ukrainan että Venäjän kansalaisuus. Tatjana Moskalkovan ja Denisovan on määrä tavata maanantaina 18. päivä kesäkuuta Moskovassa.</p><p>Kyynisten on helppoa ymmärtää kiire. Jopa Moskovassa ajatellaan jo, että &rdquo;kaupankäynti&rdquo; koskenee lähinnä Sentsovia eikä ketään muuta, koska on jo ilmiselvä vaara, että hän ei selviä MM-kisojen loppuun asti hengissä.</p><p><a href="https://echo.msk.ru/programs/personalno/2219516-echo/">Eho Moskvyssa käydyssä taustoittavassa keskustelussa toimittaja Tatjana Felgenhauer</a> kysyi politiikan tutkija Gleb Pavlovskilta sitä, miksi Vladimir Putin reagoi joka kerta niin jyrkästi Oleg Sentsovia koskeviin kysymyksiin ja johdattaa vastatessaan asian journalisteihin Kiovassa. Vaikka nämähän eivät ole lainkaan verrannollisia kysymyksiä.</p><p>&rdquo;<em>Joku on asettanut jutut vähän väärin hänen kansioonsa. Miksi hän toistaa tätä joka kerralla?</em>&rdquo;</p><p>Pavlovskin mukaan nämä ihmiset toimivat oman propagandansa keskellä. On mieletöntä yrittää tulkita heitä järkevästi.</p><p>&rdquo;<em>Toisaalta kyse on ääneen lausutusta mahdollisuudesta vaihtoon. Tietenkään tässä ei ole mitään samanarvoisuutta, mutta Kiovan valtaapitävät ovat luoneet sen keinotekoisesti. Ehkä juuri Sentsovia ajatellen tai sitten ei. Kyllähän jutun saumat irvistelevät sielläkin eikä henkilö ole sellaisen uhan alaisena.</em>&rdquo;</p><p><strong>Jalkapallon varjossa</strong></p><p>Venäjän suuremmat kysymykset koskevat (jalkapallotermein) sitä, miten Venäjän kanssa pelataan. <a href="https://inforesist.org/kremlyu-ostaetsya-sozdavat/">Tätä mieltä on ukrainalaissivuston julkaisemassa kolumnissaan politiikan tutkija Lilia Ševtsova</a>. Tutkija arvioi, että kohta nähdään, pelaavatko länsimaat Kremlin kanssa kunnolla vai ahdistavatko sen nurkkaan. Vastaus saadaan, kun selviää, miten ratkeaa (tai ei ratkea) Venäjän syyttäminen vastuulliseksi malesialaislentokoneen alasampumisesta.</p><p>&rdquo;<em>Sitten vielä: miten Kreml pystyy peittämään syrjähyppynsä ja väistämään syytökset kansallismielisten petoksesta?&nbsp; Propagandakoneiston täytyy kyetä hoitamaan asia niin, että se tukee maan sisäistä sotilaallispatrioottista hysteriaa. Kansa alkaa tosin ennemmin tai myöhemmin kysellä, miksi meidän täytyy taistella vihollista vastaan, jos me teemme sen kanssa yhteistyötä ja hallitseva eliitti nauttii kaikesta ihanasta vihollisleirissä?</em>&rdquo;</p><p>Kyseessä voi aivan hyvin olla šakki, matti tai patti. Viimeksi mainittu jopa tavoite. Ševtsova muistuttaa lukijaansa venäläisestä tammipelistä, jota pelasivat Tšitšikov ja Nozdrev Gogolin Kuolleissa Sieluissa. Siinä &nbsp;voittaa se, jolla ei ole enää mahdollisuutta siirtää. Juuri sitä peliä Kreml pelaa. Muu maailma pelaa aivan toisenlaista tammipeliä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisoikeudet ovat toiselta vuosituhannelta. Näin voisi ajatella kun seuraa viime päivien uutisia. Pohjois-Korean diktaattori ei edes yllättäisi,  jos maan rannoille ilmestyisi rantahotelleja. Mahdollisella rakennuttajalla on kokemusta Floridasta, eikä häntä näytä hävettävän mikään.

Miljoonia maksavat jalkapallon MM18-kisat saavat monet innostumaan. Toiset näkevät oivan tilaisuuden muistuttaa epäkohdista.

Kansainvälinen järjestö Toimittajat ilman rajoja RSF kampanjoi Venäjän sananvapauden puolesta. Se käynnisti kampanjan, jolla halutaan kiinnittää huomiota muun muassa Kremlin tiukentuneisiin otteisiin Venäjän medioissa.

Näkyvyyttä saavat helposti myös elokuva-alan ihmiset ja taiteilijat, mutta yhteisen tavoitteen allekirjoittaminen ei ole helppoa. Ei ainakaan kun kyseessä on terrorismirikoksesta tuomitun puolustaminen. Venäjän kaltaisissa autoritaarisissa maissa voidaan terrorismista tuomita melkein kuka tahansa.

Jalkapallohuumaan ajoittuu myös paljon kurjempi asia

Ohjaaja Oleg Sentsovin nälkälakko on kestänyt jo yli 30 vuorokautta.

Eri puolilla maailmaa on seurattu, kuinka venäläisessä vankilassa viruu mies, jonka nälkälakkoa maan kulttuuriministeri pitää tragediana, mutta kukaan ei näytä kykenevän mihinkään käytännön toimeen.

Euroopan unioni on tuominnut Sentsovin oikeudenkäynnin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Amnesty International on nimennyt hänet mielipidevangiksi, Memorial-järjestö pitää häntä poliittisena vankina ja esimerkiksi ohjaaja Aki Kaurismäki on vedonnut hänen puolestaan.

Keskiviikkona Sentsovin tueksi järjestettiin Helsingissä elokuvanäytös.

Venäläisellä elokuvafestivaalilla osoitettiin yksityisesti tukea vaikeaan tilanteeseen joutuneille, mutta tietty varovaisuus leimaa yleistä ilmapiiriä.

Julkisuudessa on puhuttu, että ukrainalaiset ja venäläiset voisivat vaihtaa tunnettuja vankeja: Ukrainassa pidätettiin toukokuussa toimittaja Kirill Vyšinskov. Moskovassa Ukrainan valtion uutistoimisto Ukrinformin Pariisin-kirjeenvaihtaja Roman Suštšenko tuomittiin Venäjällä vastikään 12 vuodeksi tiukan kurin vankilaan.

Vangitsemiset ja oikeudenkäynnit on helppoa nähdä uhkailuna. Kun televisioyhtiö Doždin toimittajat pyysivät venäläisiä kulttuurialan ihmisiä kommentoimaan vangitun ukrainalaisohjaajan tilannetta, näyttelijä Jevgeni Mironov antoi vastauksessaan ymmärtää, että koska kyseessä on tuomio terrorismista, on päätös joka tapauksessa presidentin käsissä. 

Venäjä tekee hidasta itsemurhaa

Kolkko näkemys on jo vuosien takaa, mutta äskettäin sen nosti esiin Glasnost-säätiön puheenjohtaja Sergei Grigorjants Radio Eho Moskvyn haastattelussa. Kyse ei ole yksittäisestä nälkälakosta, vaan siitä, että vaikka Neuvostoliiton haamu KGB on muuttanut jo vuosia sitten nimensä, toimivat FSB:n, Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun ihmiset työssään kuten ennenkin.  Menneisyyskin jo velvoittaa.

Grigorjants kertoi neuvostoaikojen kokemuksen opettaneen, että kuukauden nälkälakosta johtuvia vakavia muutoksia on jo tapahtunut. Elimistö mukautuu, mutta ei rajattomasti. Silti syömälakot ovat vankien ainoa tapa kyetä vahvistamaan vaatimuksiaan ja saada joku vankilan ulkopuolella kiinnostumaan. Neuvostoaikoina koetettiin vaikuttaa paikallisia korkeampiin puoluejohtajiin ja tuomioistuimiin. 

Toisinajattelun veteraani muistuttaa, että nykyajan yksittäiset sankarit eivät tiedä, ketä vastaan he ovat nousseet. Ei toki kovin montaa sellaista ole, joka tunnettaisiin edes Venäjällä. Yksi heistä on tietenkin poliitikko Aleksei Navalnyi, joka vapautui juuri 30 päivän tuomiostaan.

Sentsov on luku sinänsä. Ukrainalainen kahden lapsen isä Oleg Sentsov (s.1976) tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan suunnittelemistaan terroristisista toimista kotikaupungissaan Simferopolissa ja muualla Krimillä. FSB on asiasta varma, Sentsov kiistää. Nälkälakollaan Sentsov haluaa edistää kaikkien poliittisten vankien vapauttamista Venäjän vankiloista.

https://www.youtube.com/watch?v=k8qfOCTcMao

Kaupankäyntiä ihmishengillä

Keskustelua vankien vaihdosta on pitänyt julkisuudessa myös se, että presidentti Vladimir Putin on suhtautunut hyvin jyrkästi Sentsoviin. Virallisen venäläisnäkemyksen mukaan Venäjällä ei tietenkään ole poliittisia vankeja.

Sentsov pidätettiin terrorismista ja pommi-iskun valmistelusta eikä journalistisesta työstä. Pommi-iskussa olisi voinut loukkaantua ihmisiä. Sentsovia koskeviin kysymyksiin Putin on vastannut vuodesta toiseen melkein sanasta sanaan samalla ilmaisulla. (Tämän voi helposti kuka vaan tarkistaa youtubesta.)

Edistysaskeleena on ehditty jo pitää sitä, että Venäjän ja Ukrainan presidentit keskustelivat ilmeisesti myös vankien vaihdosta viime viikonvaihteessa. Ukrainan ensisijainen tavoite on vapauttaa Sentsov. Venäjä on myös vaatinut venäläisten journalistien vapauttamista Ukrainassa. Tietotoimistolähteiden mukaan maat sopivat viranomaiskäynneistä vangittujen luokse kummassakin maassa.

Perjantaina selvisi, että Venäjä ei päästänyt vielä Ukrainan ihmisoikeushenkilö Ljudmila Denisovaa Sentsovin luokse vaikka tämä lensi pohjoiseen Jamalille tapaamaan nälkälakkolaista. Rangaistusleirin johtaja kielsi tapaamisen ukrainalaisilta, sillä Venäjän näkemyksen mukaan Sentsov on Venäjän kansalainen. Venäjän ihmisoikeushenkilön mukaan vankien vaihdossa olisi kyse ennen muuta heistä, joilla on sekä Ukrainan että Venäjän kansalaisuus. Tatjana Moskalkovan ja Denisovan on määrä tavata maanantaina 18. päivä kesäkuuta Moskovassa.

Kyynisten on helppoa ymmärtää kiire. Jopa Moskovassa ajatellaan jo, että ”kaupankäynti” koskenee lähinnä Sentsovia eikä ketään muuta, koska on jo ilmiselvä vaara, että hän ei selviä MM-kisojen loppuun asti hengissä.

Eho Moskvyssa käydyssä taustoittavassa keskustelussa toimittaja Tatjana Felgenhauer kysyi politiikan tutkija Gleb Pavlovskilta sitä, miksi Vladimir Putin reagoi joka kerta niin jyrkästi Oleg Sentsovia koskeviin kysymyksiin ja johdattaa vastatessaan asian journalisteihin Kiovassa. Vaikka nämähän eivät ole lainkaan verrannollisia kysymyksiä.

Joku on asettanut jutut vähän väärin hänen kansioonsa. Miksi hän toistaa tätä joka kerralla?

Pavlovskin mukaan nämä ihmiset toimivat oman propagandansa keskellä. On mieletöntä yrittää tulkita heitä järkevästi.

Toisaalta kyse on ääneen lausutusta mahdollisuudesta vaihtoon. Tietenkään tässä ei ole mitään samanarvoisuutta, mutta Kiovan valtaapitävät ovat luoneet sen keinotekoisesti. Ehkä juuri Sentsovia ajatellen tai sitten ei. Kyllähän jutun saumat irvistelevät sielläkin eikä henkilö ole sellaisen uhan alaisena.

Jalkapallon varjossa

Venäjän suuremmat kysymykset koskevat (jalkapallotermein) sitä, miten Venäjän kanssa pelataan. Tätä mieltä on ukrainalaissivuston julkaisemassa kolumnissaan politiikan tutkija Lilia Ševtsova. Tutkija arvioi, että kohta nähdään, pelaavatko länsimaat Kremlin kanssa kunnolla vai ahdistavatko sen nurkkaan. Vastaus saadaan, kun selviää, miten ratkeaa (tai ei ratkea) Venäjän syyttäminen vastuulliseksi malesialaislentokoneen alasampumisesta.

Sitten vielä: miten Kreml pystyy peittämään syrjähyppynsä ja väistämään syytökset kansallismielisten petoksesta?  Propagandakoneiston täytyy kyetä hoitamaan asia niin, että se tukee maan sisäistä sotilaallispatrioottista hysteriaa. Kansa alkaa tosin ennemmin tai myöhemmin kysellä, miksi meidän täytyy taistella vihollista vastaan, jos me teemme sen kanssa yhteistyötä ja hallitseva eliitti nauttii kaikesta ihanasta vihollisleirissä?

Kyseessä voi aivan hyvin olla šakki, matti tai patti. Viimeksi mainittu jopa tavoite. Ševtsova muistuttaa lukijaansa venäläisestä tammipelistä, jota pelasivat Tšitšikov ja Nozdrev Gogolin Kuolleissa Sieluissa. Siinä  voittaa se, jolla ei ole enää mahdollisuutta siirtää. Juuri sitä peliä Kreml pelaa. Muu maailma pelaa aivan toisenlaista tammipeliä.

 

 

]]>
3 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli#comments Ulkomaat Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Oleg Sentsov Sananvapaus Toimittajat ilman rajoja Ukraina Fri, 15 Jun 2018 14:11:43 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli
Ei päivää ilman Trumpia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia <p>Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.</p><p>Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.</p><p>Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.</p><p>Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.</p><p>Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.</p><p>Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.</p><p>YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä.&nbsp;Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.</p><p>Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.</p><p>Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.</p><p>Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.</p><p>Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.</p><p>Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.</p><p>Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.</p><p>Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.</p><p>Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.

Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.

Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.

Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.

YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.

Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.

Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.

Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.

Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.

Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.

Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.

Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.

Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.

]]>
23 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia#comments Ulkomaat Donald Trump Euroopan unioni Kansainvälinen politiikka Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Jun 2018 14:13:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia
Mitä, jos Kim toteuttaakin lupauksensa pilkuntarkasti http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti <p>Nobelisti, sotilasasiantuntijat, lehdistö, USA:n demokraatit ja republikaanit tyrmäävät yhdellä äänellä flopiksi Trumpin ja Kimin sitovan julkilausuman. He siis tietävät etukäteen sen, koska aikaisemminkaan Pohjois-Korea ei ole pitänyt lupauksiaan, vaan vedättänyt muita.</p><p>Aikaisemmin ei ole tapahtunut sitäkään, että Pohjois-Korean diktaattori ja USA:n presdentti tapaavat toisensa. Sen piti olla aivan mahdotonta.&nbsp;</p><p>Mites sitten suu pannaan, jos Kim toteuttaakin pilkuntarkasti sen, mitä paperille on präntätty. Pysyykö länsi perässä? Kaikki on mahdollista- tämäkin.</p> Nobelisti, sotilasasiantuntijat, lehdistö, USA:n demokraatit ja republikaanit tyrmäävät yhdellä äänellä flopiksi Trumpin ja Kimin sitovan julkilausuman. He siis tietävät etukäteen sen, koska aikaisemminkaan Pohjois-Korea ei ole pitänyt lupauksiaan, vaan vedättänyt muita.

Aikaisemmin ei ole tapahtunut sitäkään, että Pohjois-Korean diktaattori ja USA:n presdentti tapaavat toisensa. Sen piti olla aivan mahdotonta. 

Mites sitten suu pannaan, jos Kim toteuttaakin pilkuntarkasti sen, mitä paperille on präntätty. Pysyykö länsi perässä? Kaikki on mahdollista- tämäkin.

]]>
20 http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti#comments Ulkomaat Pohjois-Korea Wed, 13 Jun 2018 03:39:05 +0000 Heikki Karjalainen http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti
Singaporen jälkeen http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen <p>Foxin kirjeenvaihtajan freudilaisen lipsautuksen mukaan USA:n ja Pohjois-Korean &rdquo;diktaattorien&rdquo; välinen tapaaminen johti yhteisen &ndash; toistaiseksi julkaisemattoman &ndash; asiakirjoituksen allekirjoittamiseen.</p><p>Luottamukseni tapaamisen tulosten suhteen ei ole korkealla tasolla, vaikka Trump ei tällä kertaa peruuttaisikaan jo paluulennolla vain hetkeä aiemmin tekemiään sitoumuksia niin kuin hän teki viime viikolla Kanadan G7-huippukokouksen jälkeen.</p><p>Ensi tietojen mukaan Pohjois-Korea ei ole sitoutunut täydelliseen ja valvottuun ydinaseriisuntaan tälläkään kertaa, joten tältä osin toistuu sama asetelma kuin ennenkin. Pohjois-Korean johto haluaa saada itselleen sekä näennäisen yhteistyöhalukkuuden tuomat taloudelliset hyödyt että säilyttää mahdollisuuden kiristää ydinaseillaan tulevaisuudessa uusia myönnytyksiä. Vankileirille pohjoiskorealaiset joutunevat jatkossa yhtä herkästi kuin tähänkin saakka, eivätkä siellä jo olevat saane kuulla Singaporen tapahtumista yhtään mitään ennen teloittamistaan tai nälkäkuolemaansa. Heidän pelastumistoiveitaan tuskin lisää Yhdysvaltain lupaus turvatakeista Pohjois-Korealle ja sen nykyjohdolle.</p><p>Tästä huolimatta nykytilannekin on paljon parempi kuin se, että Yhdysvallat olisi pyrkinyt tuhoamaan Pohjois-Korean ydinaseet sotilaallisesti. Tuolloin Pohjois-Korea olisi vastannut massiivisilla tykistöiskuilla muun muassa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin ja ehkä myös ohjushyökkäyksillä Japaniin.</p><p>Sekä Singaporen neuvotteluihin valmistautuessaan että siellä sovittuja asioita toimeenpantaessa USA:n viranomaiset joutuvat perehtymään paljon tähänastista paremmin Pohjois-Korean tilanteeseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Ja kun Yhdysvaltain johto on nyt näyttänyt mitä se kykenee saamaan aikaan, pallo siirtyy muille kansainvälisille toimijoille, jotka voivat tehdä oman osansa rauhanomaisen kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemiseksi Pohjois-Koreassa. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, Etelä-Koreaa ja Japania.</p><p>Parhaassa tapauksessa pääsemme ehkä jossakin vaiheessa todistamaan Koreoiden rauhanomaista yhdistymistä, sadan vaaran oleellista vähenemistä ja kansalaisten elinolojen ja oikeuksien paranemista niemimaan pohjoisosassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Foxin kirjeenvaihtajan freudilaisen lipsautuksen mukaan USA:n ja Pohjois-Korean ”diktaattorien” välinen tapaaminen johti yhteisen – toistaiseksi julkaisemattoman – asiakirjoituksen allekirjoittamiseen.

Luottamukseni tapaamisen tulosten suhteen ei ole korkealla tasolla, vaikka Trump ei tällä kertaa peruuttaisikaan jo paluulennolla vain hetkeä aiemmin tekemiään sitoumuksia niin kuin hän teki viime viikolla Kanadan G7-huippukokouksen jälkeen.

Ensi tietojen mukaan Pohjois-Korea ei ole sitoutunut täydelliseen ja valvottuun ydinaseriisuntaan tälläkään kertaa, joten tältä osin toistuu sama asetelma kuin ennenkin. Pohjois-Korean johto haluaa saada itselleen sekä näennäisen yhteistyöhalukkuuden tuomat taloudelliset hyödyt että säilyttää mahdollisuuden kiristää ydinaseillaan tulevaisuudessa uusia myönnytyksiä. Vankileirille pohjoiskorealaiset joutunevat jatkossa yhtä herkästi kuin tähänkin saakka, eivätkä siellä jo olevat saane kuulla Singaporen tapahtumista yhtään mitään ennen teloittamistaan tai nälkäkuolemaansa. Heidän pelastumistoiveitaan tuskin lisää Yhdysvaltain lupaus turvatakeista Pohjois-Korealle ja sen nykyjohdolle.

Tästä huolimatta nykytilannekin on paljon parempi kuin se, että Yhdysvallat olisi pyrkinyt tuhoamaan Pohjois-Korean ydinaseet sotilaallisesti. Tuolloin Pohjois-Korea olisi vastannut massiivisilla tykistöiskuilla muun muassa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin ja ehkä myös ohjushyökkäyksillä Japaniin.

Sekä Singaporen neuvotteluihin valmistautuessaan että siellä sovittuja asioita toimeenpantaessa USA:n viranomaiset joutuvat perehtymään paljon tähänastista paremmin Pohjois-Korean tilanteeseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Ja kun Yhdysvaltain johto on nyt näyttänyt mitä se kykenee saamaan aikaan, pallo siirtyy muille kansainvälisille toimijoille, jotka voivat tehdä oman osansa rauhanomaisen kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemiseksi Pohjois-Koreassa. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, Etelä-Koreaa ja Japania.

Parhaassa tapauksessa pääsemme ehkä jossakin vaiheessa todistamaan Koreoiden rauhanomaista yhdistymistä, sadan vaaran oleellista vähenemistä ja kansalaisten elinolojen ja oikeuksien paranemista niemimaan pohjoisosassa.

]]>
20 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen#comments Ulkomaat Korean kriisi Tue, 12 Jun 2018 07:27:06 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen
Korean tilanne ei aukene yhdellä kättelyllä http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla <p>Trumpin ja Kimin tapaaminen on ollut hieno muutos näytelmässä, joka ei vielä lähelläkään loppuaan. Trumpin mainitsema allekirjoitettu sopimus tullee nähtäväksi ensin päätelmiä varten.</p><p>On hyvin mahdollista, että ydinaseiden purku menee nuottien mukaan. Mutta emme tiedä tätäkään varmasti, koska kyse Kimin henkivakuutuksesta, jolla hän pääsi neuvotteluun Trumpin kanssa. Pelkkien kenttätykkien sojotuksella ei tämä olisi onnistunut koskaan.</p><p>Pohjois-Korean vapautuminen on vaikea asia, koska Kimin aseman lisäksi hänen henkensä on silloin vaarassa. Hänen ja sukunsa ihmisoikeusrikokset maassaan eivät unohdu sukupolveen eivätkä ulkovallat ole asemassa niitä unohtaa maan kansan puolesta.</p><p>Tilanne olisi sama kuin maailmansodan jälkeen oltaisiin Hitleriä kätelty ja annettu menneiden olla. Hitler tiesi hyvin, ettei anteeksiantoa ollut saatavilla ja päätti päivänsä.</p><p>Samasta syystä ei Kiinassa voitu luopua keskitetystä vallasta vaan kommunistinen puolue jatkaa johdossa välttääkseen katkerat teot kommunistien hirmuvallan kostamiseksi.&nbsp;</p><p>Siksi myös Kimin voi olla mahdotonta löysätä otettaan enempää.</p> Trumpin ja Kimin tapaaminen on ollut hieno muutos näytelmässä, joka ei vielä lähelläkään loppuaan. Trumpin mainitsema allekirjoitettu sopimus tullee nähtäväksi ensin päätelmiä varten.

On hyvin mahdollista, että ydinaseiden purku menee nuottien mukaan. Mutta emme tiedä tätäkään varmasti, koska kyse Kimin henkivakuutuksesta, jolla hän pääsi neuvotteluun Trumpin kanssa. Pelkkien kenttätykkien sojotuksella ei tämä olisi onnistunut koskaan.

Pohjois-Korean vapautuminen on vaikea asia, koska Kimin aseman lisäksi hänen henkensä on silloin vaarassa. Hänen ja sukunsa ihmisoikeusrikokset maassaan eivät unohdu sukupolveen eivätkä ulkovallat ole asemassa niitä unohtaa maan kansan puolesta.

Tilanne olisi sama kuin maailmansodan jälkeen oltaisiin Hitleriä kätelty ja annettu menneiden olla. Hitler tiesi hyvin, ettei anteeksiantoa ollut saatavilla ja päätti päivänsä.

Samasta syystä ei Kiinassa voitu luopua keskitetystä vallasta vaan kommunistinen puolue jatkaa johdossa välttääkseen katkerat teot kommunistien hirmuvallan kostamiseksi. 

Siksi myös Kimin voi olla mahdotonta löysätä otettaan enempää.

]]>
30 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla#comments Ulkomaat Korean kriisi Tue, 12 Jun 2018 06:39:25 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla
Saako Trump Kimistä uuden kaverin? http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin <p>Ketkä ovat Trumpin kavereita?</p><p>Israelin pääministeri on yksi kaveri.</p><p>Putin on oikein hyvä ystävä.</p><p>G7- kokouksesta ei lisää kavereita Trumpille löytynyt.</p><hr /><p>Nyt Trump kokeilee että jospa Kimin kanssa onnistuisi.</p><p>Toivotan hänelle onnea tässä pyrkimyksessä.</p><hr /><p>Trumpin charmi ei ole oikein purrut Euroopan mahtinaisiin Theressa Mayhun&nbsp; ja Angela Merkeliin.</p><p>Englannin ulkoministerin&nbsp;Boris Johnsonin kerrotaan toivoneen että Trump tulisi ja pelastaisi heidän brexitinsä. Mutta pystyykö Trump tähän tekoon?&nbsp; Jos pystyy, niin saa varmaan Boriksesta kaverin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta jos Kimin tai Boriksen kanssa ei Trumpilla synkkaisi, kannattaisi kokeilla josko Suomesta löytyisi kavereita Trumpille.&nbsp;Veikkaan että täältä Suomesta jotain saattaisi löytyä.</p> Ketkä ovat Trumpin kavereita?

Israelin pääministeri on yksi kaveri.

Putin on oikein hyvä ystävä.

G7- kokouksesta ei lisää kavereita Trumpille löytynyt.


Nyt Trump kokeilee että jospa Kimin kanssa onnistuisi.

Toivotan hänelle onnea tässä pyrkimyksessä.


Trumpin charmi ei ole oikein purrut Euroopan mahtinaisiin Theressa Mayhun  ja Angela Merkeliin.

Englannin ulkoministerin Boris Johnsonin kerrotaan toivoneen että Trump tulisi ja pelastaisi heidän brexitinsä. Mutta pystyykö Trump tähän tekoon?  Jos pystyy, niin saa varmaan Boriksesta kaverin.

 

Mutta jos Kimin tai Boriksen kanssa ei Trumpilla synkkaisi, kannattaisi kokeilla josko Suomesta löytyisi kavereita Trumpille. Veikkaan että täältä Suomesta jotain saattaisi löytyä.

]]>
77 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin#comments Ulkomaat Kaveripiiri Trump Mon, 11 Jun 2018 05:48:28 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin
Yhdysvalloissa yli yksi kouluampumista viikossa http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa <p>Indianan Noblesvillen kouluampuminen viime perjantaina oli viimeisin luokkaansa. Vain viikkoa aikaisemmin Texasin Santa Fen koulussa pamahteli, mikä oli muuten Yhdysvaltojen neljänneksi raain koulusurma. Kun tieto Santa Fen tapahtumista 18.5. aamulla klo 8:30 kantautui Houstonissa sijaitsevaan konttoriimme, noin 30km päässä Santa Fen lukiosta, päivittelimme amerikalaisen kollegani kanssa tapahtumaa. Mietimme yhteistuumin, että tämä taisi olla kolmas kouluampumiskohtaus tänä vuonna. &rdquo;Joo, kyllä tämän täytyy olla kolmas. Tais olla Florida ja New Mexico ennen tätä&rdquo;, päivittelimme yhdessä. Kun en täysin muistanut missä järjestyksessä nämä menivätkään, nopeasti turvauduin kännykkääni ja googlasin todellisen luvun. Meinasi aamun vihreätee mennä väärään kurkkuun kun yhden nettisivun mukaan niitä olisi ollut jo yli 40 tänä vuonna - siis yksistään Yhdysvalloissa! Tämä tarkoittaa yli yhtä kouluampumista viikossa. Miten tämä on mahdollista? Miksi emme ole kuulleet näistä aikaisemmin? Miksi vain murto-osa on päätynyt kansallisiin uutisiin? Onko nämä jo arkipäivää?</p><p>&nbsp;</p><p>Texasin varakuvernööri Dan Patrick antoi Texasin kouluampumisen jälkeen julkilausuman ja sanoi, että ongelma on koulujen ulko-ovien lukumäärässä. Ei siis suinkaan aseissa tai mielenterveysongelmissa - vaan siis koulun ulko-ovien lukumäärässä! Hänen mukaansa niitä pitäisi vähentää, jotta ovella voisi olla vartijat aina paikalla. Tällä hetkellä vartijat kiertävät ovelta toiselle. Paikallismediassa tätä pidettiin naurettavana ajatuksena, koska lukiossa (high school) täällä useita tuhansia oppilaita. Jos kaikki nämä yli tuhat oppilasta käyttäisivät aamulla samoja ovia, kouluihin olisi aamuruuhka. Tosin onhan tämä sama saatu onnistumaan lentokentillä missä liikkuu helposti useita kymmeniä tai saoja tuhansia ihmisiä päivässä ilman sen suurempia ongelmia. Kysehän on siitä miten tämä sisäänmeno käytännössä järjestetään. Metallinpaljastimien läpi kävelemiseen ei kovin kauaa mene verrattuna yksittäisten laukkujen tarkistamiseen tai läpivalaisemiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti Trumpin ratkaisu kyseiseen ongelmaan on se, että annetaan opettajille aseet. Sen sijaan, että rajoitettaisiin aseita kouluissa, niin Trump haluaisi niitä lisätä. Millä Yhdysvaltojen hallinto ajatteli varmistaa sen ettei yksittäinen opettaja sekoa kesken koulupäivän? Ennemmin pitäisi estää aseiden tuonti kouluihin. Yksittäinen kieltokyltti koulun oven edessä ei paljon ehkäise kuten olemme jo nähneet. Yli 40 kouluampumista jo pelkästää tänä vuonna Yhdysvalloista on liikaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka paljon kouluampumisia oikein on ja miksi?&nbsp;Eri Amerikkalaisten lähteiden mukaan kouluampumisia on ollut vaihteleva määrä. Tämä johtuu siitä, että eri lähteet laskevat ampumiset eri tavalla. Osa laskee vain ne missä on ollut ulkopuolinen osallisena. Osa taas laskee mukaan jo pelkän uhan tai kouluampujan eliminoinnin jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista kuolonuhria.</p><p>&nbsp;</p><p>Valitettavasti amerikkalainen koulujärjestelmä ei tue pahoinvoivan nuoren avun saantia. Kouluilla ei ole määrärahoja, jotta kuraattoreita olisi tarpeeksi. Toiseksi jos nuoren kotioloissa on puutetta eikä esimerkiksi vanhemmilla ole terveysvakuutuksia rahan puutteen tai työsuhteen takia, niin apua ole edes saatavilla. Moni nuori osaa myös peittää mielenterveysongelmansa. Koulujen massiivinen koko - useita tuhansia oppilaita, ei myöskään edesauta &rdquo;kaveria ei jätetä&rdquo;-ajatusmallia. Eihän kukaan voi tuntea edes omaa ikäluokkaansa koulussa jos siellä on useampi sata oppilasta per vuosiluokka.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltojen ala- ja keskikoulu ovat kooltaan huomattavasti pienempiä kuin nämä massiiviset lukio-kampukset. Olisikohan tässäkin kehittämisen paikka ja tehdä lukioista pienempiä yksiköitä kuten alemmilla kouluasteilla jo pelkästään oppilaiden ja opettajien turvallisuutta ajatellen? Toki suurin kampuksen hyöty on siinä, että valinnaisten oppiaineiden määrä on lähes rajaton aina arkkitehtuurikursseista ja kova tasoisiin urheilujoukkueisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenterveysongelmien lisäksi syynä on Yhdysvalloissa tietysti aseiden saannin helppous. Lähes kaikki kouluampujat ovat ottaneet aseensa vanhempiensa asekaapista. Aseet ovat olleet laillisia. Pitää vain ihmetellä miten vastuuttomia vanhemmat ovat ja sinisilmäisiä kun jättävät aseensa lapsiensa saataville? Aseet pitäisi pitää lukkojen takana jo siitäkin syystä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse käsiksi aseeseen. Aseet ovat Jenkeissä numeroitu ja viranomaisilla on lista aseiden omistajista. Poliisi pystyy siis selvittämään kenelle ase kuuluu. Pahimmassa tapauksessa väärä henkilö voi joutua vastuuseen jonkun toisen tekemästä rikoksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet amerikkalaiset, etenkin liberaalit, ovat saaneet tarpeekseen löyhästä aselaista ja jatkuvista ampumavälikohtauksista eikä pelkästään kouluissa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Presidentti Trump ja muut poliitikot ovat tuominneet teot julkisesti, mutta mitään konkreettista näiden ehkäisemiseksi ei ole tehty. Kouluissa on toki pelastussuunnitelmat ja osa kouluista on suorittanut pelastusharjoituksia. Lähes kaikissa tapauksissa ampuja on itse saman koulun oppilas ja käynyt itse myös lävitse nämä pelastusharjoitukset. Kouluampuja siis itse tietää koulun jokaisen piilopaikan, miten tilanteessa on ohjeistettu toimimaan sekä myös ne koulun sisällä olevat lukittavat ovet millä yritetään ehkäistä ampujan liikkumista koulun sisällä. Moni vanhempi nyt tosissaan pohtii mihin kouluun lapsensa laittaa. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan välttämättä katso vanhempien sosioekonomista taustaa, vaikkakin valtaosa kouluampumisista on tapahtunut julkisissa kouluissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jenkkien aselakiin tullaan tuskin koskemaan ainakaan Presidentti Trumpin valta-aikana. Toivoa on, että yksittäiset osavaltiot ja koulupiirit puuttuvat asiaan tiukemmin. Itseasiassa muutama osavaltioita on jo näin tehnyt esimerkiksi Florida. Jokatapauksessa tilanteen muuttamiseen tarvitaan tahtoa, joukkovoimaa, kansalaisjärjestöjä, yhteistyötä, määrärahoja ja lopulta sitä aserformia.</p><p>&nbsp;</p><p>Listoja Yhdysvaltojen kouluampumisista:</p><p><a href="https://www.cnn.com/2018/03/02/us/school-shootings-2018-list-trnd/index.html">CNN: List of School Shootings in 2018</a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_school_shootings_in_the_United_States">Wikipedia: List of School shootings in the United States</a>&nbsp;</p><p><a href="https://www.abc15.com/news/data/school-shootings-in-u-s-when-where-each-shooting-has-occurred-in-2018">ABC15: School shootings in US when where each shooting has occurred in 2018</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Indianan Noblesvillen kouluampuminen viime perjantaina oli viimeisin luokkaansa. Vain viikkoa aikaisemmin Texasin Santa Fen koulussa pamahteli, mikä oli muuten Yhdysvaltojen neljänneksi raain koulusurma. Kun tieto Santa Fen tapahtumista 18.5. aamulla klo 8:30 kantautui Houstonissa sijaitsevaan konttoriimme, noin 30km päässä Santa Fen lukiosta, päivittelimme amerikalaisen kollegani kanssa tapahtumaa. Mietimme yhteistuumin, että tämä taisi olla kolmas kouluampumiskohtaus tänä vuonna. ”Joo, kyllä tämän täytyy olla kolmas. Tais olla Florida ja New Mexico ennen tätä”, päivittelimme yhdessä. Kun en täysin muistanut missä järjestyksessä nämä menivätkään, nopeasti turvauduin kännykkääni ja googlasin todellisen luvun. Meinasi aamun vihreätee mennä väärään kurkkuun kun yhden nettisivun mukaan niitä olisi ollut jo yli 40 tänä vuonna - siis yksistään Yhdysvalloissa! Tämä tarkoittaa yli yhtä kouluampumista viikossa. Miten tämä on mahdollista? Miksi emme ole kuulleet näistä aikaisemmin? Miksi vain murto-osa on päätynyt kansallisiin uutisiin? Onko nämä jo arkipäivää?

 

Texasin varakuvernööri Dan Patrick antoi Texasin kouluampumisen jälkeen julkilausuman ja sanoi, että ongelma on koulujen ulko-ovien lukumäärässä. Ei siis suinkaan aseissa tai mielenterveysongelmissa - vaan siis koulun ulko-ovien lukumäärässä! Hänen mukaansa niitä pitäisi vähentää, jotta ovella voisi olla vartijat aina paikalla. Tällä hetkellä vartijat kiertävät ovelta toiselle. Paikallismediassa tätä pidettiin naurettavana ajatuksena, koska lukiossa (high school) täällä useita tuhansia oppilaita. Jos kaikki nämä yli tuhat oppilasta käyttäisivät aamulla samoja ovia, kouluihin olisi aamuruuhka. Tosin onhan tämä sama saatu onnistumaan lentokentillä missä liikkuu helposti useita kymmeniä tai saoja tuhansia ihmisiä päivässä ilman sen suurempia ongelmia. Kysehän on siitä miten tämä sisäänmeno käytännössä järjestetään. Metallinpaljastimien läpi kävelemiseen ei kovin kauaa mene verrattuna yksittäisten laukkujen tarkistamiseen tai läpivalaisemiseen.

 

Presidentti Trumpin ratkaisu kyseiseen ongelmaan on se, että annetaan opettajille aseet. Sen sijaan, että rajoitettaisiin aseita kouluissa, niin Trump haluaisi niitä lisätä. Millä Yhdysvaltojen hallinto ajatteli varmistaa sen ettei yksittäinen opettaja sekoa kesken koulupäivän? Ennemmin pitäisi estää aseiden tuonti kouluihin. Yksittäinen kieltokyltti koulun oven edessä ei paljon ehkäise kuten olemme jo nähneet. Yli 40 kouluampumista jo pelkästää tänä vuonna Yhdysvalloista on liikaa.

 

Kuinka paljon kouluampumisia oikein on ja miksi? Eri Amerikkalaisten lähteiden mukaan kouluampumisia on ollut vaihteleva määrä. Tämä johtuu siitä, että eri lähteet laskevat ampumiset eri tavalla. Osa laskee vain ne missä on ollut ulkopuolinen osallisena. Osa taas laskee mukaan jo pelkän uhan tai kouluampujan eliminoinnin jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista kuolonuhria.

 

Valitettavasti amerikkalainen koulujärjestelmä ei tue pahoinvoivan nuoren avun saantia. Kouluilla ei ole määrärahoja, jotta kuraattoreita olisi tarpeeksi. Toiseksi jos nuoren kotioloissa on puutetta eikä esimerkiksi vanhemmilla ole terveysvakuutuksia rahan puutteen tai työsuhteen takia, niin apua ole edes saatavilla. Moni nuori osaa myös peittää mielenterveysongelmansa. Koulujen massiivinen koko - useita tuhansia oppilaita, ei myöskään edesauta ”kaveria ei jätetä”-ajatusmallia. Eihän kukaan voi tuntea edes omaa ikäluokkaansa koulussa jos siellä on useampi sata oppilasta per vuosiluokka.

 

Yhdysvaltojen ala- ja keskikoulu ovat kooltaan huomattavasti pienempiä kuin nämä massiiviset lukio-kampukset. Olisikohan tässäkin kehittämisen paikka ja tehdä lukioista pienempiä yksiköitä kuten alemmilla kouluasteilla jo pelkästään oppilaiden ja opettajien turvallisuutta ajatellen? Toki suurin kampuksen hyöty on siinä, että valinnaisten oppiaineiden määrä on lähes rajaton aina arkkitehtuurikursseista ja kova tasoisiin urheilujoukkueisiin.

 

Mielenterveysongelmien lisäksi syynä on Yhdysvalloissa tietysti aseiden saannin helppous. Lähes kaikki kouluampujat ovat ottaneet aseensa vanhempiensa asekaapista. Aseet ovat olleet laillisia. Pitää vain ihmetellä miten vastuuttomia vanhemmat ovat ja sinisilmäisiä kun jättävät aseensa lapsiensa saataville? Aseet pitäisi pitää lukkojen takana jo siitäkin syystä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse käsiksi aseeseen. Aseet ovat Jenkeissä numeroitu ja viranomaisilla on lista aseiden omistajista. Poliisi pystyy siis selvittämään kenelle ase kuuluu. Pahimmassa tapauksessa väärä henkilö voi joutua vastuuseen jonkun toisen tekemästä rikoksesta.

 

Monet amerikkalaiset, etenkin liberaalit, ovat saaneet tarpeekseen löyhästä aselaista ja jatkuvista ampumavälikohtauksista eikä pelkästään kouluissa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Presidentti Trump ja muut poliitikot ovat tuominneet teot julkisesti, mutta mitään konkreettista näiden ehkäisemiseksi ei ole tehty. Kouluissa on toki pelastussuunnitelmat ja osa kouluista on suorittanut pelastusharjoituksia. Lähes kaikissa tapauksissa ampuja on itse saman koulun oppilas ja käynyt itse myös lävitse nämä pelastusharjoitukset. Kouluampuja siis itse tietää koulun jokaisen piilopaikan, miten tilanteessa on ohjeistettu toimimaan sekä myös ne koulun sisällä olevat lukittavat ovet millä yritetään ehkäistä ampujan liikkumista koulun sisällä. Moni vanhempi nyt tosissaan pohtii mihin kouluun lapsensa laittaa. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan välttämättä katso vanhempien sosioekonomista taustaa, vaikkakin valtaosa kouluampumisista on tapahtunut julkisissa kouluissa.

 

Jenkkien aselakiin tullaan tuskin koskemaan ainakaan Presidentti Trumpin valta-aikana. Toivoa on, että yksittäiset osavaltiot ja koulupiirit puuttuvat asiaan tiukemmin. Itseasiassa muutama osavaltioita on jo näin tehnyt esimerkiksi Florida. Jokatapauksessa tilanteen muuttamiseen tarvitaan tahtoa, joukkovoimaa, kansalaisjärjestöjä, yhteistyötä, määrärahoja ja lopulta sitä aserformia.

 

Listoja Yhdysvaltojen kouluampumisista:

CNN: List of School Shootings in 2018

Wikipedia: List of School shootings in the United States 

ABC15: School shootings in US when where each shooting has occurred in 2018

 

 

]]>
58 http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa#comments Ulkomaat Sat, 02 Jun 2018 01:29:15 +0000 Tuija Kalpala http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa